Mitä tehdä seksileluille eron jälkeen?
Emme asuneet entisen poikaystäväni kanssa yhdessä, joten eromme oli siinä mielessä siisti ja helppo, kun ei tarvinnut pistää lusikoita jakoon. Ratkaistavaksemme tuli kuitenkin eräs sellainen pulma, johon en ollut aikaisemmissa eroissani törmännyt: mitä tapahtuu yhdessä hankkimillemme seksileluille? Mitä yleensä eron jälkeen tehdään yhteisille leluille, kumpi ne saa vai heitetäänkö ne pois? Entä mitenköhän tulevat kumppanit mahtavat suhtautua sängyn alla olevaan laatikkoon, josta löytyy edellisessä suhteessa käytettyjä leluja?
Sisällä käyneet lelut vaihtoon
Ensimmäisenä tulee mieleen vaan hyvin vahva ei sille, että käyttäisin jonkun uuden miehen kanssa vaikka hänen eksänsä dildoja tai muuta vastaavaa. Minä en halua sisälleni mitään, mikä on jo ollut jossakussa toisessa. Paitsi no, sen miehen munan, mutta jotenkin se on niin eri asia kuin lelut. Lelu tuntuu paljon henkilökohtaisemmalta, ja jotkut leluissa käytettävät materiaalit ovat sellaisia, ettei niiden yhteiskäyttö ole kovinkaan hygieenistä. Pitäisin siis kaikki sisään työnnettävät tai muuten sukuelinten alueella käytettävät lelut henkilökohtaisina, eli erotilanteessa ne saisi se osapuoli, jonka sisälle niitä on tungettu.
On kuitenkin vaikka mitä sellaisia leluja ja välineitä, joiden käytölle uuden kumppanin kanssa ei ole mitään hygieenistä estettä. Meillä lähes kaikki yhteiset lelumme olivat sellaisia, joita kumpikin voisi käyttää ja jotka kumpikin olisi voinut ottaa, joten jaoimme ne sillä periaatteella, että kumpikin sai suunnilleen yhtä paljon. Vaihdettiin samalla muutama sana siitä, millaisia ajatuksia lelujen käyttö uusien kumppaneiden kanssa herättää ja miltä tuntuu tietää, että toinenkin käyttää niitä tulevaisuudessa muiden kanssa.
Muistuttavatko yhteiset lelut eksästä?
Seksilelut ja -välineet ovat sen verran kalliita, ettei niitä viitsi koko ajan olla ostamassa lisää, emmekä mekään halunneet heittää lelujamme pois vaan siksi, ettemme käytä niitä enää yhdessä. Toisaalta olisi myös ymmärrettävää, jos joku haluaisi eron sattuessa aloittaa mieluummin puhtaalta pöydältä ja hankkiutua eroon leluista, jotka saattavat muistuttaa eksästä. Jotenkin niistä yhdessä ostetuista tai vaikka toiselta lahjaksi saaduista leluista voi tulla se toinen ihminen mieleen niin vahvasti, että tuntuisi kuin hänkin olisi mukana siinä seksitilanteessa missä leluja käytetään jonkun uuden ihmisen kanssa. Ei niin kivaa, ellei satu haaveilemaan kolmen kimpasta eksänsä kanssa. Ja toki myös sillä uudella kumppanilla saattaa käydä mielessä ajatuksia siitä, mitä niillä leluilla on mahdollisesti aikaisemmin tehty, eikä sekään välttämättä ole mikään haluja nostattava mielikuva. Uskoisin kuitenkin, että mitä normaalimpi ja tutumpi asia lelut itselle ovat, sitä vähemmän ajatus niiden aikaisemmasta käytöstä häiritsee. En esimerkiksi usko, että itselläni heräisi mitään mustasukkaisia ajatuksia kenenkään tapailemani miehen leluvarastosta: olisin todennäköisesti vain tyytyväinen, että sellainen on olemassa.
Yhteisten lelujen jakaminen voi myös olla ikävää, jos miettii paljon sitä mitä toinen tulevaisuudessa niillä leluilla tekee ja kenen kanssa. Voi tuntua houkuttelevammalta vain heittää kaikki menemään kuin antaa niitä eksälle muiden kanssa käytettäväksi. Tavallaan en kuitenkaan ymmärrä sitä, koska todennäköisesti se eksä tulee harrastamaan seksiä jonkun toisen kanssa ennemmin tai myöhemmin riippumatta siitä, omistaako hän kasan leluja vai ei, ja todennäköisesti hän hankkisi pois heitettyjen tilalle uudet lelut jos sellaisia kokisi tarvitsevansa. Käytännössä kyse olisi siis vaan siitä, että haluaisi aiheuttaa eksälleen ylimääräistä vaivaa ja rahanmenoa pakottamalla hänet hankkimaan uusia leluja poisheitettyjen tilalle. En ymmärrä sellaista pikkumaisuutta, ja onneksi minulla ja eksälläni on niin hyvät välit, ettei tarvinnut mistään sellaisesta murehtia hetkeäkään.
Voiko mies omistaa vibraattoreita?
Itse pidän seksilelujen omistamista hyvin tavallisena, mutta toisille lelut voivat olla aika erikoinen ja jännittävä juttu. Mietittiin eksäni kanssa siis sitäkin, mitä meistä nyt mahdollisesti ajatellaan, kun meiltä kummaltakin noita leluja nyt löytyy. Mitä jos joku säikähtää leluja niin, että koko seksi jää harrastamatta? Kuten jo sanoin, minua ei yhtään haittaisi tapailla miestä joka omistaa leluja, vaan se olisi mielestäni pelkästään positiivinen juttu – tiettyyn rajaan saakka. Pitäisin kyllä jossain määrin outona, jos miehellä olisi kaapissaan vaikka vibraattoreita tai muita sellaisia leluja, jotka olisivat olemassa selkeästi vain hänen naiskumppaneitaan varten. Niin hyvinvarusteltu tyyppi olisi jo vähän karmiva. Hieman voisin säikähtää myös sellaista 50 Shades-tyyppistä BDSM-leikkihuonetta, mutta sellaisia tulee vastaan kyllä niin harvoin, että varmaan alkujärkytyksen jälkeen uteliaisuus kuitenkin voittaisi. Toki kunnon bondageluolaa arvostaakseen pitää olla itsekin kiinnostunut kyseisestä asiasta, eli jos joku vaniljaseksin ystävä löytäisi kumppaninsa mittavan köysi- ja piiskakokoelman, hän voisi ymmärrettävästi pikkuisen kauhistua, kun taas joku toinen vaan innostuisi.
Tavallaan on siis hölmöä murehtia siitä, mitä joku toinen omista leluista ajattelee, koska jos mieltymykset eivät kohtaa, seksi ei toimi oli siinä leluja tai ei. En viitsi itse huolehtia hirveästi, koska uskon kyllä löytäväni suht helpostikin miehiä, jotka tykkäävät samanlaisesta seksistä kuin minä ja joille lelutkin ovat vain plussaa. Jos joku nyt sitten säikähtää pinkkiä pupuvibraa, niin sille ei sitten voi mitään.
Tästä aiheesta ei muuten löytynyt hirveästi mitään hakutuloksia, joten jos joku päätyy tähän tekstiin vastauksia kaivaten, suositukseni on seuraava: tee mitä teet, mutta älä säästä tyttöystävän dildoja. Sillä pääsee jo pitkälle!
ps. Instan puolella on käynnissä arvonta blogin 3-vuotissynttäreiden kunniaksi! Käy katsomassa @teekutsuillablogi ja osallistu! 😉
Mitä tehdä seksileluille eron jälkeen? Read More »
