Seksuaalisuus

Kun mediassa puhutaan seksistä, joku aina kommentoi, että eikö taaskaan keksitty mitään muuta puhuttavaa. Joidenkin mielestä seksistä jauhaminen on turhaa, ja vie tilaa tärkeämmiltä asioilta. Tavallaan ymmärrän näin ajattelevia, sillä seksiä kyllä tungetaan ihmisten silmille joka tuutista, ja seksipuhe on lisääntynyt viime vuosien aikana huomattavasti. Määrää olennaisempaa on kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, miten ja kenelle seksistä puhutaan.

Meidän kulttuurissamme seksi myy, ja sillä todellakin myydään mitä ihmeellisimpiä asioita. Nykyajan mainoskuvissa on enemmän alastomuutta kuin pornolehdissä muutama vuosikymmen takaperin. Siitä huolimatta seksi on tabu. Ei ehkä enää kaikille tai siinä määrin kuin aikaisemmin, mutta on kuitenkin. Täällä pääkaupunkiseudulla varsinkin nuorempi sukupolvi on jo varsin seksipositiivinen, ja täällä on helppoa tuudittautua kuplaan ja kuvitella tabuaseman poistuneen, mutta ei tarvitse lähteä kovinkaan kauas, kun kupla jo särkyy. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun Ilta-Sanomien haastatteluni saamat kommentit todistavat, että puhuttavaa seksistä riittää vielä pitkäksi ajaksi.

Silloinkin kun seksistä on puhuttu, se on tehty vähän hihitellen ja kiertoilmauksia käyttäen. Aiheen ympärillä liehuu mystisyyden verho, eikä siitä pystytä vakavalla naamalla keskustelemaan. Erityisesti (nuorten) miesten keskuudessa on tyypillistä myös vähän liioitella seksikokemuksia, eli aiheesta puhutaan lähinnä pullistellen ja omilla saavutuksilla kehuskellen. Tällainen seksipuhe aiheuttaa turhaa häpeää ja riittämättömyyden tunnetta, ja sellaista on mielestäni ihan liikaa. Toivoisin hihittelyn ja hölmön kehuskelun tilalle aidompaa keskustelua ja suoraa puhetta.

Seksistä on viime aikoina alettu puhua entistä avoimemmin, ja se on vain hyvä. Blogini perustamisen aikoihin olin yksi harvoista tästä aiheesta kirjoittavista, mutta nykyisin on paljon muitakin. Muun muassa bloggaaja Kaisaminni puhuu seksistäsekä blogissaan että Himocast- podcastissaan yhdessä Jenni Janakan kanssa. Iidan matkassa- blogin Iida on myös puhunut avoimesti seksistä ja deittailusta, kuten myös Nonsense- podcastin tekijät, bloggaajat Alexa Dagmar ja Linda Juhola. Kirsikka seksipuhekakun päällä on Puhu Muru- bloggaaja ja seksuaaliterapeutti Marja Kihlström, joka on muun muassa kirjoittanut kirjan naisen orgasmista ja tekee nykyään myös podcastia. Olen todella tyytyväinen, että seksistä puhumisesta on tullut trendikästä, sillä avoin puhuminen on paras tapa poistaa häpeää ja rajoittavia uskomuksia aiheen ympäriltä.

Seksuaalikasvatus on yhä edelleen painottunut tosi vahvasti siihen, että nuoria varoitellaan taudeista ja raskaudesta. Muistan omilta kouluajoiltani pari hassua kertaa, jolloin seksi on tullut puheeksi, ja silloin käsittelimme lähinnä ehkäisyasioita. Nautinnosta, omista rajoista tai mistään sellaisesta ei puhuttu sanaakaan. Nykyään tilanne on onneksi parempi, mutta silti painopiste on pelottelussa. Kaikki käsitykset siitä, mitä seksi oikeasti on ja mitä kaikkea siihen voi kuulua, tulevat sitten pornosta, eikä liene tarpeen selittää, mikä siinä on ongelmallista. Olen sitä mieltä, että seksuaalikasvatuksen tulisi painottua nykyisen mallin sijaan enemmän siihen, mitä seksi todellisuudessa on. Pitäisi kertoa eri seksitavoista, seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta, suostumuksesta, rajoista ja vastavuoroisesta nautinnon tuottamisesta. Toki ehkäisystäkin, mutta ei se ole koko totuus. Pitäisi myös muistaa, ettei seksuaalikasvatus ole pelkästään nuorten asia. Jo päiväkoti-ikäiset lapset tarvitsevat ikätasoistaan seksuaalikasvatusta, joka on muun muassa omaan kehoon tutustumista, kehonosien nimeämistä sekä turva- ja tunnetaitoja. Moni säikähtää ajatusta pienten lasten seksuaalikasvatuksesta, koska ajatellaan sen tarkoittavan, että lapsille puhutaan seksistä. Tarkoituksena on enemmänkin opettaa lapsille, että heillä on päätösvalta oman kehonsa suhteen ja oikeus esimerkiksi kieltäytyä sellaisesta kosketuksesta, joka ei tunnu hyvältä. Kukaan tuskin voi kiistää tällaisen tiedon tärkeyttä.

Olen blogini ansiosta pioneeriasemassa seksipuheen normalisoinnin suhteen, ja uskon esimerkin voimaan: kun puhun itse avoimesti seksistä, muut seuraavat perässä. Tämä on tapahtunut ainakin omassa ystäväpiirissäni, joten miksi ei koko maailman mittakaavassa. Blogillani on alusta asti ollut tausta-ajatuksena rikkoa tabuja ja synnyttää avoimempaa keskustelua. 

Seksistä ei puhuta liikaa, vaan maailma tarvitsee lisää positiivista, asiallista, rentoa, luontevaa, paineita poistavaa, inklusiivista, tasa-arvoista, kunnioittavaa ja ennen kaikkea nautintoa korostavaa seksipuhetta.

Aiheeseen liittyvää: Olenko oikeasti seksipositiivinen? Voisiko seksuaalisuutta käsittelevästä kirjasta tulla tulevaisuuden klassikko? Saanko panna sua?

Otsikko sen jo sanookin. Pornossa on paljon hyvää, mutta väärinkäyttö tekee hallaa sekä seksielämälle että muullekin henkiselle hyvinvoinnille.

Pornoksi luokitellaan kaikki sellainen materiaali, jonka tarkoituksena on tuottaa seksuaalista kiihottumista. Nykyään pornosta puhuttaessa viitataan useimmiten pornovideoihin, joita on netissä saatavilla pilvin pimein. Kirjo on laaja, kuten meemi ”internetin sääntö 34” sanoo: if it exists, there’s porn of it eli jos jokin asia on olemassa, siitä on takuulla myös pornoa. Porno toimiikin mainiosti seksin ja seksuaalisuuden moninaisen kirjon esittelijänä. Pornon avulla voi tutkia omia mieltymyksiään, toteuttaa niitä turvallisesti sekä saada uusia ideoita piristämään omaa seksielämää. Ja kyllähän sen katselusta saa mielihyvää. Sen takia sitä tehdäänkin.

Ongelmallista pornossa on sen tuottaman mielihyvän suuruus. Ihmisen aivoja ei ole tehty käsittelemään niin nautinnollista informaatiotulvaa, joten liiallisella käytöllä on valitettavasti seurauksensa. Runsas pornon katselu sooloseksin yhteydessä voi johtaa siihen, ettei pystykään enää kiihottumaan ilman sitä kumppaninkaan kanssa tapahtuvassa seksissä. Se ei yksinkertaisesti tuota yhtä voimakkaita ärsykkeitä kuin porno. Nuorten miesten erektiohäiriöiden tyypillisimpiä syitä onkin juuri runsas pornonkulutus ja sooloseksi. Hyvä puoli on se, että usein kiihottumisvaikeudet helpottavat nopeasti, kun pornon laittaa hetkeksi tauolle.

Nettiporno on niin suoraviivaista, ettei se jätä mielikuvitukselle juuri tilaa. Siksi hyvä vaihtoehto runkkumateriaaliksi on eroottinen kirjallisuus. Siinä oma mielikuvitus pääsee enemmän valloilleen. Olen itse sikäli onnekkaassa asemassa, että ensikosketukseni pornoon tapahtui juuri eroottisten novellien muodossa. Olen varma, että novellit tukivat seksuaalisuuteni kehittymistä paljon paremmin kuin monet suorastaan shokeeraavan järkyttävät pornovideot (kuten legendaarinen 2 girls 1 cup, jonka esimerkiksi eksäni kertoi nähneensä joskus teininä). Jos siis porno tuntuu tappavan kaiken mielikuvituksen ja kiihottuminen tuntuu vaikealta, suosittelen vaihtamista novelleihin. Niitä löytyy esimerkiksi blogista Seksipäiväkirja 2016, jota kirjoittaa eräs Tinder-matchini, ja jonka uusimman novellin olen itse oikolukenut.

Pornoon voi myös jäädä koukkuun samalla tavalla kuin vaikka alkoholiin tai uhkapelaamiseen. Riippuvuuden määrittely on hankalaa, mutta siitä on selkeästi kyse, jos toiminta alkaa olla pakonomaista ja tuottaa mielihyvän sijaan ahdistusta. Riippuvuudesta kertoo myös se, jos tosielämän seksi ja ihmissuhteet lakkaavat kiinnostamasta. Addiktiosta irti pääseminen vaatii, että ihminen tunnistaa haitallisen toimintamallin ja lopettaa pornon katselun. Usein kyse on vaan tottumuksesta, joka on pikkuhiljaa saanut liian suuret mittasuhteet. Taustalla voi olla myös mielenterveysongelmia, joita yritetään seksistä ja pornosta saatavan mielihyvän avulla helpottaa. Tällöin on tietysti tärkeää hoitaa itse ongelmaa, eikä pelkkä pornon katselun lopettaminen vielä ole ratkaisu.

Pornon vaaroista varoittelevia ja sitä vastustavia tahoja on paljon. Porno on tietysti aina herättänyt vastustusta uskonnollisissa tahoissa ja muissa moraalinvartijoissa, ja uskonnolliset ja konservatiiviset yhteisöt ovat suurimpia pornon vastustajia. Nykyään heidän rinnalleen on noussut ryhmittymiä, joiden jäsenet ovat usein entisiä pornon suurkuluttajia, ja jotka puhuvat pornovapaan elämän puolesta omien kokemustensa kautta. Moni kokee, että pornon katselun lopettaminen parantaa elämänlaatua huomattavasti. Ryhmittyvät pyrkivät tuomaan esille pornon haittoja tutkimustulosten kautta: esimerkiksi yhdysvaltalainen Fight The New Drug– liike esittää sivuillaan kattavasti, kuinka porno vaikuttaa niin aivoihin, ihmissuhteisiin kuin yhteiskuntaammekin, ja perustelee väitteensä tuoreiden tutkimusten tuloksilla.

Kaikkiin asioihin elämässä on hyvä suhtautua kriittisesti, eikä porno ole siitä millään lailla poikkeus. On hyvä että pornon haittoja tehdään näkyviksi, ja kannustetaan ongelmakäyttäjiä päästämään irti tavastaan. Pornoa kuitenkin myös demonisoidaan turhaan, erityisesti juuri näiden uskonnollisten ja arvokonservatiivien toimesta, jotka tuovat ilmi poron haittoja vain keinona ajaa omaa agendaansa. Porno halutaan kieltää kokonaan, koska se nähdään paheellisena ja syntisenä. Myös pornokriittisyyteen on siis syytä suhtautua kriittisesti. Tässäkin asiassa jokaisen luulisi itse tietävän parhaiten mikä omalle kohdalle sopii. Toisille totaalikieltäytyminen on ainoa vaihtoehto, toisilla kohtuukäyttö parantaa elämänlaatua. On tärkeää tiedostaa, että porno itsessään ei ole hyvä eikä huono asia.

Pornoon ilmiönä liittyy toki liuta kaikenlaisia ongelmia, jotka tekevät siitä hieman kyseenalaista. Esimerkiksi pornossa vallitsevat vartaloihanteet, kuten pallomaiset silikonirinnat ja kyynärpään paksuiset penikset antavat hyvin vääristyneen kuvan kauneudesta ja normaaliudesta. Pornovideoita katsellessa ei myöskään voi aina varmasti tietää, ovatko kaikki esiintyjät mukana vapaasta tahdostaan tai esimerkiksi täysi-ikäisiä. Näihin ongelmakohtiin tarjoaa ratkaisun eettinen porno, jossa pidetään huolta esiintyjien oikeuksista ja kameralla näkyy näytellyn seksin sijaan aitoa nautintoa. Suosiotaan kasvattaa myös feministinen porno, jossa esiintyjät edustavat laajempaa vartalokäsitystä kuin valtavirtapornossa, ja naisen nautinto on keskeisemmässä asemassa. Eettisen pornon ongelmana on käyttäjänä kannalta maksullisuus: kaikkia ei välttämättä kiinnosta maksaa pornosta, kun sitä on ilmaiseksi saatavilla netti pullollaan. Suosio silti kasvaa koko ajan, ja eettinen porno olikin esimerkiksi yksi viime vuonna loppuunmyytyjen Wonderlust-festivaalien pääteemoista. Pian jokainen itseään kunnioittava hipsteri katsoo pelkästään eettisesti tuotettua pornoa, eikä siitä mene kauaakaan, kun siitä tulee valtavirran kulutustuote.

On hyvin yksilöllistä, minkälainen määrä pornoa on kenellekin sopivasti tai liikaa. Vähemmän on tässäkin asiassa enemmän, mutta totaalikieltäytyminen ei ole millään lailla välttämätöntä, jos seksi maistuu myös ilman pornoa.

Aiheeseen liittyvää:

Ex- pornoriippuvainen Roni kuuluu nyt vastavirta- aaltoon / Yle Uutiset

Kun perusseksi ei riitä

Älä lähde mukaan No Nut Novemberiin!

Voisiko seksuaalisuutta käsittelevästä kirjasta tulla tulevaisuuden klassikko?

Oletteko kuulleet ilmiöstä nimeltä stealthing? Kyse on lyhykäisyydessään siitä, että mies ottaa seksin aikana kondomin pois ilman toisen osapuolen suostumusta. Kuulostaa ehkä pikkujutulta, mutta tarkemmin ajatellen kyseessä on oikeastaan raiskaukseen verrattavissa oleva seksuaalioikeuksien loukkaus.

Ymmärrän tosi hyvin sen, jos kiihkon keskellä kondomi unohtuu tai se jotenkin yhteisestä päätöksestä jätetään pois. Ei se fiksua ole, mutta välillä näin käy. Jos asia on kummallekin ok, niin silloin se on heidän välisensä asia, eikä siinä sen kummempaa. Silloin kumpikin on antanut suostumuksensa toimintaan sisältyville riskeille. On kuitenkin eri asia ottaa kortsu kesken kaiken pois kertomatta toiselle siitä mitään. Silloin toinen altistetaan riskeille vastentahtoisesti. Eikä sellainen ole missään tapauksessa ok.

Syynä tähän typerään käytökseen on tietysti vanha kunnon ”seksi tuntuu paremmalta ilman kondomia”. Ja no, onhan se sinänsä totta. Kortsusta aiheutuu ylimääräistä sähellystä, ja joskus se voi saada erektion lopahtamaan. Väärän kokoinen kumi voi puristaa tai rullautua pois paikaltaan. Syyt ovat sinänsä ymmärrettäviä, mutta eivät oikeuta toimimaan toisen selän takana. Jotkut saavat ilmeisesti jopa nautintoa siitä, että altistavat kumppaninsa riskille. Siitä kai tulee jonkinlainen vallantunne, joka sitten kiihottaa. Kaikenlaiset fetissit ovat toki ok fantasiatasolla, mutta nautinnon saaminen toisen seksuaalioikeuksien loukkaamisesta on melkoisen kyseenalaista.

Typerin argumentti kondomin pois jättämiseen on se, ettei se muka mahtuisi päälle.

Ihmettelen suuresti tätä joidenkin miesten välinpitämättömyyttä turvaseksin suhteen. Ei osata ajatella omaa nenää pidemmälle, mietitään vaan sitä hetken nautintoa ja unohdetaan, että sillä voi olla koko loppuelämään vaikuttavat seuraukset. Uskon, että suurin osa stealthingia (suomeksi muuten häivetekniikka) harrastavista tekeekin sen lähinnä ajattelemattomuuttaan, eikä varsinaisesti tahdo pahaa kenellekään. Varsinkin silloin, jos kumppanilla on käytössä jokin muu ehkäisy, on helppo mieltää kondomi ylivarovaisuudeksi. Ehkä ajatellaan, että kun ei ole mitään oireita, niin tuskin on tautejakaan. Eikä siitä toisestakaan tarvitse huolehtia, jos valitsee vain puhtaan näköisiä kumppaneita.

Usein unohtuu, että kaikkien seksitautien tyypillisin oire on oireettomuus. Kaikki taudit eivät myöskään näy testeissä: kondyloomaa ja herpestä voi kantaa tietämättään vaikka koko elämän, koska oireettomina niistä ei jää testeihin jälkiä. Seksitautia ei myöskään voi nähdä toisen naamasta tai ennustaa seksuaalihistoriasta. Joku voi huonolla tuurilla saada taudin heti ensi kerrastaan – ja riski tähän kasvaa, jos kumppanina on sattunut silloin olemaan joku stealthingia harrastava. Ehkä sitä kannattaisi miettiä silloin, kun painelee menemään paljaalla. Erityisesti silloin, kun toinen on sitä kondomia pyytänyt.

Monille jätkille olisi suunnilleen maailman hirvein asia, jos nainen huijaisi syövänsä pillereitä ja sitten tulisikin  raskaaksi. Tällaisia naisia kutsutaan hulluiksi sekopäiksi, ja tekoa pidetään suunnilleen hirveimpänä loukkauksena mitä toiselle voi tehdä. Stealthing ei herätä ollenkaan samanlaisia tunteita, vaikka kyse on täysin samasta asiasta. Pahemmastakin, jos minulta kysytään. Toki olisi kamala tilanne joutua vanhemmaksi vastentahtoisesti, mutta lapsen elämään ei ole pakko osallistua ellei halua. Elatusmaksujakaan ei tarvitse maksaa, jos ei tunnusta isyyttä. Sen sijaan monien seksitautien kanssa eletään koko loppuelämä, sitä ei pääse pakoon. Sitähän voisi vaikka tartuttaa toiselle HIVin ja sitä kautta aiheuttaa tämän ennenaikaisen kuoleman, jos toinen ei tajua mennä testeihin ja saa lääkitystä. Että joo, ihan yhtä paha juttu tässä on kyseessä, vaikka agenda olisi mikä.

Lueskelin taustatiedoksi aiheesta kirjoitettuja artikkeleita ja niiden linja tuntui olevan se, että kyseessä on raiskaukseen verrattavissa oleva teko. Ja näinhän se on. Ei tässä pahinta ole se vastuuttomuus vaan se, että toimitaan ilman toisen suostumusta. Jos kondomin käytöstä on sovittu, sen pois ottaminen tarkoittaa, että kyseessä on seksi johon toinen ei ole suostunut. Ja jos raiskauslainsäädäntömme vihdoin päivittyisi niin, että kaikki suostumukseton seksi laskettaisiin raiskaukseksi, stealthing täyttäisi sen kriteerit. Ongelma teon kriminalisoinnissa on toki se, että sitä on kamalan vaikeaa todistaa. Muutamia tuomioita stealthingista on kuitenkin jo jaettu muun muassa Saksassa. 

Valitettavasti minulta löytyy omakohtaista kokemusta tästäkin asiasta. Mies vaikeili kondomin kanssa, kysyi ensin tarvitaanko kortsua, ja sen jälkeen pyyteli että saisi ottaa sen pois. Kielsin häntä tekemästä niin, mutta ilmeisesti viisitoistakaan eitä ei hänelle riittänyt, sillä jossain vaiheessa huomasin, että kondomi oli riisuttu. Tunsin vahvasti, ettei mies välittänyt minusta pätkän vertaa: toki kyseessä oli yhden illan juttu, mutta olisin silti toivonut edes ihmisarvoista kohtelua. Nyt olin vain lihanpala, joka oli olemassa hänen nautintoaan varten. Tajusin onneksi sentään olla sen verran fiksu, etten antanut tyypin tulla sisääni, vaan käskin häntä lopettamaan. Jälkikäteen oli todella likainen ja käytetty olo. On suoranainen luojan lykky, etten saanut häneltä mitään tautia.

En tuomitse kondomin pois jättämistä tai muutakaan välinpitämättömyyttä ehkäisyn suhteen, kunhan kyseessä on molemminpuolinen yhteisymmärrys. En itsekään ole aina kaikista huolellisin ehkäisijä, ja tiedän kyllä, että hetken huumassa se joskus jää. Mutta se, että tekee tällaisia päätöksiä kertomatta toiselle, on väärin, epäkunnioittavaa ja rikkoo toisen seksuaalioikeuksia pahasti.

Tässä linkki juttuun, jossa haastatellaan stealthingia säännöllisesti harrastavaa miestä. Luin tämän, ja järkytyin.

Aiheeseen liittyvää: Kumilla vai ilman? Vähän seksitaudeista ja niihin liittyvistä asenteista Seksimyytinmurtajat

Vihaan talvea. Pimeys ja kylmä ja märkä sää vetävät mielen matalaksi, ja siihen vielä sinkkuus päälle, niin ei paljon naurata. Kesällä oli niin paljon helpompaa ja hauskempaa olla sinkku. 

Olen huomannut seksihaluissani selkeän notkahduksen parin viime kuukauden aikana. Ne vain hiipuivat jonnekin, muurautuivat syväjäähän samaa tahtia kuin sää kylmeni ulkona. Haluttomat kaudet ovat tietty ihan luonnollisia, mutta ikinä ennen ei ole seksi kiinnostanut niin vähän, etten olisi halunnut edes runkata. Marraskussa aloin myös tapailla uutta miestä, jonka luulisi vaikuttavan positiivisesti seksihaluihin, mutta ei. Melkein ehdin jo diagnosoida itselleni masennuksen, kunnes tajusin, että koko juttu johtuukin talvesta.

Okei, pari viime kuukautta eivät ole olleet elämäni parhaat muutenkaan. Talvi ei ole siis ainoa syypää tilanteeseeni, mutta siitä huolimatta olen varma, että vuodenajat vaikuttavat haluihini. On ihan tutkittu juttu, että libido voi olla kuin lämpömittari, eli seksiä tekee enemmän mieli silloin, kun sää on lämmin. Syynä tähän on muun muassa auringosta saatava D-vitamiini, joka nostaa hormonitasoja. Ja onhan selvää, että jos on jatkuvasti pimeyden takia rättiväsynyt, ei seksikään samalla tavalla maistu.

Tuore tapailusuhteeni alkoi siis hieman hankalissa merkeissä, kun sänkyhommat eivät ottaneet onnistuakseen. Mies oli aivan ihana, mutta jostain syystä emme osanneet pelata seksissä yhteen. Välillä sujui, mutta yhtä hyvää kertaa kohti oli aina viisi huonoa. Aloin jännittää seksitilanteita, koska pelkäsin, että taas menee metsään. Jännitys vähensi halujani entisestään, ja kun halusin vähemmän, pelkäsin epäonnistumista kahta kauheammin. Kierre oli valmis. Tilannetta pahensi se, että mies tykkäsi tosi paljon läheisyydestä, enkä itse tottunut siihen, että toinen on jatkuvasti iholla. Tulkitsin kaikki lähestymisyritykset seksialoitteiksi, ja muutuin hänen kosketuksestaan tikkujäykäksi ja ahdistuneeksi. Lopulta en nähnyt muita vaihtoehtoja kuin antaa koko jutun olla, koska en nähnyt tulevaisuutta miehen kanssa, jota en halunnut seksuaalisesti ollenkaan. Yritin kyllä kaikkeni, mutta valitettavasti halu ja vetovoima eivät ole sellaisia juttuja, jotka lisääntyvät yrittämällä. Väkipakolla vääntäminen on niille oikeastaan aika tuhoisaa. Tähän kun yhdistää vielä sen talven vaikutuksen (ja mm. sen eksäni seurustelu-uutisen) niin juu, ei ihme ettei paljoa panettanut…

Yksi lempiharrastuksistani on bongailla kaduilta ja ties mistä hyvännäköisiä miehiä. Silmäkarkin katselu piristää aina, ja yritinkin hakea ratkaisua haluttomuuteeni tiirailemalla vastaan tulevia komistuksia. Ongelma oli vaan, että kaikki vastaantulijatkin alkoivat näyttää epäkiinnostavilta ja mitäänsanomattomilta. Skannasin yliopiston ruokalan läpi päivittäin, eikä mitään. Kaduilla, junissa tai baareissakaan ei tullut vastaan ketään kiinnostavaa. Tämä sai minut toden teolla huolestumaan, koska eihän voinut olla niin, että kaikki hyvännäköiset miehet olisivat yhtäkkiä kadonneet maailmasta. Sitten tajusin, että talvihan se taas on tehnyt tepposensa ja piilottanut kaikki kuumat yksilöt toppatakkien ja villavanttuiden alle. Tuskin olen itsekään erityisen seksikäs ilmestys paarustaessani tuolla räntäsateessa paksuissa talvivaatteissani, joiden alta minusta näkyy vain nenä. On myös vaikeaa tähyillä adoniksia, kun keskittyminen menee siihen, ettei liukastuisi jäisillä kaduilla. 

Talvi on surkeaa aikaa olla sinkku, koska uusien ihmisten tapaaminen on vaikeampaa. Kaikki energia menee pakollisiin juttuihin, kuten töihin. Sen jälkeen ei tosiaan riitä kiinnostus lähteä ulos kurjaan säähän taistelemaan julkisten kulkuneuvojen kanssa, jotta pääsisi tapaamaan jotain random Tinder-matcheja. Talvella pitäisi olla kumppani, jonka kanssa voisi hautautua vilttien ja peittojen alle panemaan. En minä esimerkiksi viime vuonna huomannut mitään tällaista ongelmaa, kun olin vielä eksäni kanssa.

Loskakelitkään eivät erityisesti lämmitä sydäntäni, mutta huomaan kyllä tämän vähäisenkin sään lämpenemisen vaikuttavan positiivisesti haluihini. Myös sen epäonnisen tapailusuhteen lopettaminen auttoi: heti seuraavana päivänä näin kolme hyvännäköistä miestä, ja halutkin alkoivat palailla. Ihan kuin kehoni olisi yhtäkkiä muistanut kaikki ne orgasmit, jotka jäivät kuivan kauden aikana saamatta, ja alkanut himoita niitä nyt. Tässä sitä nyt siis ollaan, kiimaisena keskellä helmikuuta eikä miehiä mailla halmeilla. Mutta se ei oikeastaan haittaa, olen vain tyytyväinen kun taas haluttaa. ps. Jos yliopistolla tahtoo lounaan lisäksi nauttia silmänruuasta, kannattaa suunnata Porthanian Unicafeen. Eilen silmääni osui peräti kokonainen kaveriporukka silmää ilahduttavia miehiä. Saimme myös nauttia musiikkiesityksestä, kun paikalle pölähti jostain siniseen mekkoon pukeutunut jätkä, joka lauloi Frozenista tutun Let It Go-biisin. 

Aiheeseen liittyvää:

Kiiman paluu

Kun mieli haluaa, mutta kroppa ei kiihotu

Olen tutustunut omaan seksuaalisuuteeni ahkerasti viime vuosien aikana, ja oppinut paljon siitä, mistä pidän ja mistä en. Yksi tärkeimmistä havainnoista on ollut huomata, ettei se tavallisin vaniljaseksi ole minun juttuni, vaan sydämeni (ja pilluni) sykkii toisenlaisille asioille. Valitettavasti tästä seuraa se, että vaadin seksiltä enemmän kuin ennen, ja sen vuoksi olen kokenut useammin pettymyksiä sängyssä.

Mistään hirvittävän erikoisesta fetissimeiningistä ei ole kyse, vaan lähinnä tästä naisten keskuudessa varsin yleisestä alistumismieltymyksestä. Tykkään ronskeista otteista ja siitä että mies vie. Sen verran tavallista tämä kuitenkin on, että ikinä ei ole ollut kovin vaikeaa löytää miehiä, jotka tykkäisivät samanlaisista leikeistä. Monien ongelma on kuitenkin kokemattomuus: alistaminen on vaikeaa, jos itsevarmuus puuttuu, ja itsevarmuus on vaikeaa, jos ei yhtään tiedä mitä tekee. Itselleni on myös tärkeää, että mieskin nauttii siitä mitä tekee. En saa mitään irti seksistä, jossa mies tekee asioita vain minua miellyttääkseen. Tarvitsen siis mieluiten kokeneemman ja itsevarman miehen kumppanikseni, jotta todella nauttisin seksistä.

Olen kuulemma niin kiltin ja viattoman näköinen, ettei päällepäin uskoisi, mistä kaikesta tykkään makuuhuoneessa.

 Kyse ei kuitenkaan ole siitä, ettenkö tykkäisi ihan tavallisestakin seksistä. Hyvä perusseksi on suurimman osan ajasta erittäin riittävää. Vaniljankin sisällä on kuitenkin eroa: voi olla sitä herkkää silmiintuijottelua lähetyssaarnaajassa, eläimellistä jyystöä takaapäin, tai mitä tahansa siltä väliltä. Valitettava tosiasia on, että en kiihotu tippaakaan sellaisesta yltiöhellästä silittelyseksistä, jossa ollaan koko ajan joko huulikontaktissa tai tuijotellaan toista siirappisesti silmiin. Sellainen ei yksinkertaisesti aiheuta kropassani minkäänlaisia värinöitä. Tietysti on hyvä asia, että uuden kumppanin kanssa ollaan aluksi varovaisia, eikä saman tien aleta repimään hiuksista tai läpsimään perseelle. Mutta hyvänen aika, kyllä täytyy uskaltaa edes vähän koskea toiseen! Olenkin ottanut tavakseni jutella seksistä jo ennen sen harrastamista, jotta toinen tietää, ettei minua tarvitse erityisesti varoa. Toisaalta sekin on johtunut epämiellyttäviin lopputuloksiin, esimerkiksi erään yhden illan jutun yhteydessä, kun mies päätti äkkiarvaamatta pahoinpidellä peppureikääni…

Bloggaajakollegani Ylikelaaja pohti viime vuoden puolella omassa blogissaan, pilaako erikoisseksi ihmisen niin, ettei tavallinen paneminen enää maistu. Hän oli päässyt hieman kokeilemaan alistamista, pitänyt siitä, ja sen jälkeen kokenut vaikeuksia kiihottua tavallisesta seksistä. Itsekin olen välillä miettinyt samaa, sillä olen huomannut, että välillä kiihottuminen vaatii yhä rajumpia ja rajumpia juttuja. En kuitenkaan tiedä, onko se varsinaisesti ongelma, vaikka mieltymykseni kehittyisivätkin rajumpaan suuntaan. Ei BDSM-leikeissä ole mitään väärää, ja niin kauan kun seksissä ei vahingoiteta ketään (vastentahtoisesti), on ok tehdä makuuhuoneessaan mitä huvittaa. Suurempi huolenaihe sen sijaan on porno, johon tunnetusti voi jäädä koukkuun. Porno on toisaalta hyvä tapa tutkiskella omia mieltymyksiä sekä nauttia sellaisista fantasioista, joita ei halua toteuttaa käytännössä. Sen kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska helposti käy niin, että kiihottuminen alkaakin vaatia jatkuvasti rajumpaa materiaalia. Pornon ja varsinkin hardcore-pornon tarjoamat ärsykkeet ovat niin voimakkaita, että ne turruttavat, jolloin tavallinen seksi ei tunnukaan enää miltään. Jos perusmeininki on siis ennen maistunut mutta yhtäkkiä alkaa maistua puulta, on ehkä hyvä pistää porno hetkeksi tauolle. Luultavasti halut palaavat melko nopeasti, ja silloin voi palata takaisin tuttujen perusasioiden äärelle.

Omalla kohdallani kuitenkin tiedän, ettei kyse ole mistään riippuvuudesta, sillä tämä on ollut sisälläni aina. Olen fantasioinut näistä samoista jutuista jo pikkutyttönä. Siitä ei siis pääse mihinkään, että minulle ei tule tavallinen jyystö koskaan täysin riittämään. En kuitenkaan näe siinä ongelmaa, vaikka kyllähän se kumppaniehdokkaita karsii pois, kun en pysty ihan mihin tahansa tyytymään. Toisaalta olen yrittänyt opetella armollisuutta ja miettiä, etten voi jättää omaa kiihottumistani pelkästään toisen vastuulle. Tiedostan nimittäin senkin, että mieltymysteni mukainen seksi vaatii toimiakseen jonkin verran tutustumista ja luottamusta sekä ihan vaan harjoittelua. Voi siis mennä tovi, ennen kuin homma lähtee sujumaan sopivan liukkaasti.

Vaikka toiveissani onkin parisuhde, johon kuuluisi lähinnä toimivaa perusseksiä pienellä twistillä, haaveilen silti siitä, että pääsisin joskus oikein kokeneen domin alistettavaksi. Olisi mieletöntä luopua kontrollista täysin ja vaan jättäytyä toisen osaaviin käsiin. Sitä en valitettavasti voi kenen tahansa kanssa tehdä.

Aiheeseen liittyvää: Mitä tehdä seksileluille eron jälkeen? Seksitrauma

Laiskan päivän seksiavautuminen

Kirjoitettuani hutsahtavasta pukeutumisesta sain lukijalta toiveen, että kirjoittaisin seksuaalisuuden ilmaisemisesta julkisilla paikoilla. Hän mietti, missä sopivan ja epäsopivan raja kulkee, ja kuka sen määrittelee. Pohdintaansa hän havainnollisti esimerkeillä:

”Onko syvä rintavako ok? Onko se ok jos vähän häpykarvoitustakin näkyy? Onko ok jos kivekset välillä roikkuvat shortsien ulkopuolella? Onko ok jos vähän runkkailee yleisessä saunassa tai suihkussa?”

Kyseessä on varsin moniulotteinen kysymys, jonka pohtiminen on hyvä aloittaa määrittelemällä, mitä tarkoitetaan seksuaalisuuden ilmaisemisella pukeutumisen avulla. Mitä siinä oikeastaan ilmaistaan? Ensinnä tulee mieleen homot ja lesbot, jotka usein korostavat ulkonäöllään erottumistaan heteromassasta. Tällaisessa on vaikea havaita mitään ongelmaa, sillä kun vaatteet pysyvät päällä, on ok pukeutua miten vain. Kommentin lähettänyt lukija ei kuitenkaan tarkoittane tätä, vaan viittaa kysymyksenasettelullaan enemmän sellaiseen pukeutumiseen, joka jollain lailla viestii seksiä ja seksikkyyttä. Usein se mielletään synonyymiksi paljastavan pukeutumisen kanssa, vaikka seksikkyys tarkoittaakin monelle ihan eri asiaa. Olemme kuitenkin tottuneet yhdistämään paljaan pinnan ja tietynlaiset vaatekappaleet seksiin. Ydinkysymys tässä lieneekin se, missä tilanteissa tällaisia vaatteita on sopivaa käyttää, ja mihin vedetään paljastelun raja.

Jokaisella on tietty omanlaisensa käsitys siitä, mikä on ok ja mikä ei, mutta yleisen mielipiteen mukaan edelläolevista neljästä esimerkistä vain ensimmäistä voitaisiin pitää sopivana, ja loput kolme koettaisiin epäsopiviksi. Tämä ei kuitenkaan ole mikään pyhä totuus, joka olisi aina pitänyt paikkansa, vaan tähän aikaan sidottu normi. Aikaisemmin pukeutumista säädeltiin tiukemmin, ja useimmissa tilanteissa syvä rintavakokin olisi koettu todella häiritseväksi. Kontekstisidonnaisuus on olemassa toki edelleen: on tilanteita, joissa esimerkiksi paljastavaa pukeutumista paheksutaan, ja toisaalta joissain konteksteissa se on lähes oletusarvoista. On oikeastaan fiksumpaa puhua seksuaalissävytteisestä pukeutumisesta eri konteksteissa: miten seksuaalisuus saa näkyä pukeutumisessa esimerkiksi koulussa, työpaikoilla, harrastuksissa tai vapaa-ajalla. Myös eri ikäisille ihmisille on erilaisia sääntöjä pukeutumisen suhteen, samoin kuin eri sukupuolten edustajille. Myös maantiede vaikuttaa, sillä Helsingissä on ihan eri säännöt kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Suomen lain mukaan kaikenlainen pukeutuminen on sallittua, kunhan yksityiset kehonosat eli genitaalit ja (jostain kumman syystä) naisen nännit pidetään piilossa. Mikäli joku kuitenkin kuljeskelee pillu vilkkuen tai muna heiluen ympäri kyliä, ei sekään vielä ole rikos, ellei joku pahoita siitä mieltään. Kyllä, laissa tosiaan lukee, että julkinen alastomuus on kiellettyä, mikäli se aiheuttaa pahennusta. Periaatteessa voisimme vaikka tästä hetkestä lähtien kulkea vapaasti kaduilla vaikka ilkosen alasti, jos vaan kollektiivisesti päättäisimme olla närkästymättä siitä. Aina kuitenkin löytyy joku, jolle toisen alaston keho on liikaa, ja hälyttää poliisit paikalle. Poliisit yleensä kehottavat nakuilijoita pukemaan päälleen, ja pyynnöstä kieltäytyminen johtaa sakkoihin.

Marilyn Monroe oli aikansa seksisymboli, jonka pukeutuminen henki seksuaalisuutta tavalla, joka varmasti herätti pahennusta.

Seksinkään harrastaminen ei ole julkisella paikalla kiellettyä (ellei se herätä pahennusta), mutta seksuaalioikeuksien näkökulmasta se on ongelmallista. Yksi jokaista ihmistä koskeva seksuaalioikeus on oikeus koskemattomuuteen, johon kuuluu myös se, että on oikeus valita ne seksitilanteet, joissa on itse mukana. Jos siis bongaa lenkkipolulla pusikossa lempivän pariskunnan, joutuu tahtomattaan keskelle seksitilannetta. Toisille kiinnijäämisen pelko on kiihottava tekijä, mutta on hyvä muistaa, ettei omia fantasioita voi laittaa toisten seksuaalioikeuksien edelle. On kuitenkin huomattavasti eri asia panna puskassa ja tulla vahingossa huomatuksi, kuin mennä tahallaan panemaan tai runkkaamaan näkyvälle paikalle ja saada nautintoa siitä, että ihmiset joutuvat katselemaan. Uimahallin suihkussa runkkaaminen tai vaikka itsensäpaljastaminen ei siis ole millään muotoa hyväksyttävää. Seksissä pitää aina olla jokaisen läsnäolijan suostumus, vaikka nämä eivät osallistuisikaan fyysisesti itse toimitukseen.

Seksuaalisuus on meissä läsnä aina, mutta en näe syytä, miksi sitä pitäisi joka tilanteessa erityisesti korostaa. Harva tekee kuitenkaan työtä seksuaalisuudellaan, joten esimerkiksi töihin lähtiessä voi olla hyvä jättää nahkavaljaat ja kumiasut kotiin. Kovin tiukat pukukoodit ovat hieman vanhanaikaisia, mutta tietyissä konteksteissa on hyvä osata pukeutua siististi ja asiallisesti. Sen ei tarvitse tarkoittaa muodottomia harmaita säkkejä, vaan on mahdollista olla seksikäs ja asiallinen samaan aikaan. Seksikkyys tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, eikä siihen liity välttämättä paljasta pintaa ollenkaan. Julkisille paikoille sopiikin paremmin hienovarainen vihjailu kuin kovaääninen seksin korostaminen, jota paljas pinta helposti aiheuttaa. Rajanveto tässä asiassa on kuitenkin vaikeaa: tiukka nahkahame voi olla muuten neutraalissa asussa tyylikäs ja hienovarainen yksityiskohta, kun taas verkkosukkahousuihin ja korkokenkiin yhdistettynä helposti liikaa. Myös ikä ja vartalotyyppi vaikuttavat: pienirintaisella avarampikin kaula-aukko on toimistokelpoinen, isorintaisella mielletään tyrkyksi. Niin ei toki saisi olla, vaan sääntöjen pitäisi olla samat kaikille.

Naisten pukeutumisesta on helppo nimetä elementtejä, jotka herättävät seksuaalisia ajatuksia. Tiukkuus, läpikuultavuus, helman lyhyys, kaula-aukon suuruus, vahvat meikit ja korkeat korot. Naisena on hyvin helppo ilmaista seksuaalisuuttaan, riittää että pukee hameen kanssa verkkosukkahousut, niin saa miesten päät kääntymään. Samanlaisia katseenkääntäjiä ovat esimerkiksi homomiesten nahka-asut. Heteromiesten kohdalla on kuitenkin vaikeaa keksiä mitään vastaavaa pukeutumistyyliä tai vaatekappaletta. Monet naiset nimeävät seksikkäiksi miestenvaatteiksi muun muassa puvut, kauluspaidat ja univormut, mutta ei mitään niistä voi pitää erityisesti seksiä tai seksuaalisuutta henkivänä. Ne ovat enemmänkin siistejä työasuja tai asiallisia juhlavaatteita. Ei ole olemassa mitään erityistä pukeutumistyyliä, jolla heteromiehet voisivat korostaa seksuaalisuuttaan. Tämä johtunee siitä, että miehiä ei ole perinteisesti pidetty seksuaalisina objekteina. Seksikäs pukeutuminen on ajateltu miesten silmäniloksi, jolloin se kuuluu naisille ja homomiehille. Nykyajan naiset katsovat miehiä kuitenkin toisin silmin kuin aikaisempien sukupolvien edustajat, joten ehkä tulevaisuudessa jostain vaatteesta kehittyy miehillekin vaikkapa niiden verkkosukkahousujen kaltainen seksin symboli.

Koko ajatusta siitä, millainen pukeutuminen on ok ja millainen ei, leimaa vahvasti ajan henki. On ollut aika, jolloin säären vilauttaminen oli niin yltiöpäisen seksikästä, ettei sellaista voitu kuvitellakaan julkisille paikoille. On myös ollut aika, jolloin naisten ei ollut sopivaa käyttää housuja. Pukeutuminen on vapautunut koko ajan ja jatkanee vapautumistaan tulevaisuudessakin. Toivoisin, että seuraava askel olisi rintojen seksualisoinnin loppuminen, jotta nännimme saisivat yhtäläiset oikeudet miesten nännien kanssa. Kannatan kuitenkin sitä, että ihan kaikkia seksuaalisuuden vivahteita ei tarvitse julkisilla paikoilla esitellä, vaan jotain on mukavaa jättää myös yksityisemmän piirin tutkiskeltavaksi.

Aiheeseen liittyvää:

Paljastavat somekuvat ja dickpicit eivät ole sama asia

Voiko nainen olla kaunis ja vakavasti otettava samaan aikaan?

Naistenpäivä joka päivä

Oletteko jo kuulleet Himocastista? Himocast on Kaisa Merelän ja Jenni Janakan podcast, jossa puhutaan mistäpä muustakaan kuin seksistä. Pari ensimmäistä jaksoa eivät oikein iskeneet, mutta uusin jakso kolahti kovaa. Aiheena oli seksin kehollinen kokonaisvaltaisuus eli se, että ihminen on seksissä mukana koko kehollaan, ei pelkästään sukuelimillään. Kuulostaa ilmiselvältä, mutta sitä se ei kaikille todellakaan ole. On hämmentävää, miten genitaalikeskeistä seksi monelle oikeasti on. Kaisa ja Jenni puhuivat jaksossa paljon juuri siitä seksin yhdyntä- ja suorituskeskeisyydestä. Seksi hahmottuu monen päässä edelleen lähinnä yhdynnäksi. Kaikki muu paitsi penetraatio on esileikkiä, jonka tarkoituksena on valmistella sukuelimet yhdyntää varten. Esileikkiä harrastetaan siis siksi, että saataisiin pillu märäksi ja kulli kovaksi. Minusta se on todella suppea tapa suhtautua seksiin. Kehomme ovat täynnä erogeenisiä alueita, joiden koskettelusta voi saada valtavasti mielihyvää, mutta ne usein skipataan, koska on niin kiire päästä yhtymään ja laukeamaan. Unohdetaan, että usein siitä yhdynnästä ja kaikesta muustakin tulee paljon nautinnollisempaa silloin, kun keho on saanut kunnolla virittyä ennen sitä. Itselläni on usein suuria vaikeuksia kiihottua, jos seksitilanne etenee liian nopeasti. Rakastan sitä, kun saan kiireettömästi nautiskella toisen kosketuksesta, tuntea hellät sormet ihollani ja hengityksen niskassani, ilman mitään painetta kiihottumisesta. Yleensä se tapahtuu kuin itsestään, vähitellen alan toivoa enemmän ja kehonkielelläni ohjata kosketusta tiettyjä alueita kohti. Kun tilanne viimein etenee jalkoväliin asti, saatan olla niin äärimmilleni kiihottunut, että laukean sekunneissa. Himocastissa Kaisa kertoi samanlaisista kokemuksistaan, ja hänen mielestään seksi on ehdottomasti parasta silloin, kun siinä oikeasti vallitsee yhteys kahden ihmisen välillä, ei ole kiire minnekään, ja vaan nautiskellaan toisen kehosta. En voisi olla enempää samaa mieltä. Kehoni on sellaisessa tilanteessa paljon valmiimpi ja vastaanottavaisempi kuin silloin, jos pilluni vaan mekaanisesti hinkataan märäksi. Kyllä sekin onnistuu joskus, mutta joudun psyykkaamaan itseäni paljon jotta pystyisin nauttimaan siitä ollenkaan. Hirveintä on silloin, kun toinen vaan kyllästyy odottamaan kiihottumistani ja vaan kylmästi voitelee itsensä liukkarilla. En nauti sellaisesta yhtään. Minulle seksi on ihan eri asioita kuin hydrauliikkapumppausta edestakaisin. Minun pilluni ei nauti, jos koko kehoni ei nauti.

Monen miehen (tai ainakin monen seksikumppanini) näkökulmasta seksi tuntuu olevan yhtä kuin penis. Heille seksi on sitä, että kullista tuntuu hyvältä. Se toimii heille, koska keskimäärin miesten tuntuu olevan helpompaa kiihottua kuin naisten. Kehollinen kokonaisvaltaisuus ja erogeeniset alueet eivät ole kuitenkaan pelkästään naisten juttu, vaan uskon kenen tahansa seksielämän paranevan, jos nostaa katseen hetkeksi pois jalkovälistä. Kaisa kertoi Himocastissa näkevänsä seksikumppaneissaan selkeän eron, kun on siirrytty peniskeskeisyydestä tantraseksiin, jossa tärkeämpää on läsnäolo ja tietoisuus. Hänen mielestään miehen orgasmi tantristen lämmittelyharjoitusten jälkeen on maailman kaunein asia. Miehestä kuulemma huomaa, kuinka ejakulaatio lähtee jotenkin niin paljon syvemmältä: pelkkä penis ei laukea, vaan koko vartalo saa orgasmin. Hän kertoo myös omien orgasmiensa olevan syvempiä silloin, kun koko keho on mukana seksissä. Itse en ole tantraan tutustunut tai ajatellut sitä sen enempää, mutta tunnistan kyllä eron orgasmien syvyydessä. Toisinaan orgasmi on pienempi, se tuntuu vain lantion alueella, mutta parhaimmillaan ne väristyksen alueet tuntuvat ihan konkreettisesti koko kehossa.

Usein miehistä huomaa, että he ovat selkeästi kuulleet erogeenisten alueiden olemassaolosta: ja ehkä myös lukeneet iltapäivälehtien vinkkejä siihen, miten olla mahdollisimman hyvä rakastaja. Nämä tyypit kuvittelevat, että riittää, kun naista vähän pussailee kaulasta, ja sitten voikin jo siirtyä puristelemaan tisseistä. Ehkä se jollekulle toimiikin, mutta ei ole mikään pomminvarma keino. Ylipäätään on täysin mahdotonta antaa mitään ohjetta siitä, minkälainen kosketus toimii, koska tässäkin asiassa olemme niin kovin yksilöllisiä. Hyvä lähtökohta on toki koskea toista kuten haluaisi itseään koskettavan, mutta ei sekään aina toimi: eksäni valitti aina silittelyni kutittavan häntä, ja seksialoitteeksi hänelle toimi parhaiten ronski ote munasta kiinni. Toista pitää siis todella opetella koskemaan oikein, koska se mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Tämän näkee hyvin niissä miehissä, jotka ovat olleet pitkään parisuhteessa. He ovat oppineet tuntemaan naisensa läpikotaisin, ja ovat tottuneet tekemään asiat tietyllä tavalla. Varmasti sama juttu näkyy minussakin, kun toistan uusien miesten kanssa asioita, joista eksäni piti. Omasta seksuaalisuudesta voi oppia koko ajan lisää. Minäkin tajusin oikeastaan vasta nyt, että kiireetön kosketus ja koko kehon huomiointi on se juttu, mikä minua sytyttää eniten. Melkein kaikki mieltymykseni kulminoituvat jollakin tapaa siihen. Olen esimerkiksi ehdoton aamuseksi-ihminen, mutta nyt vasta olen ymmärtänyt, ettei asialla ole mitään tekemistä vuorokaudenajan kanssa. Aamuisin on vain enemmän aikaa makoilla ja silitellä rauhassa. Tällaisia asioita itsestään tajuaa usein vasta sitten, kun joku muu puhuu niistä. Kiitoksia siis silmiä avaavasta jaksosta Himocastin Kaisalle ja Jennille! ps. muistatteko tämän Frendien jakson, jossa Monica puhuu naisen erogeenisista alueista?

Aiheeseen liittyvää: Seksi ilman tunteita on tylsää Kun mieli haluaa, mutta kroppa ei kiihotu Seksillä ei saa rakkautta

Sain blogiyhteistyönä Sinfulin seksilelujoulukalenterin, jonka luukkujen sisältö on tuonut kovasti lämpöä näihin kylmiin talvisiin viikkoihin. Kalenterista saamiani leluja ja muita tarvikkeita on vilahdellut joulukuun novellipostauksissa, mutta halusin tehdä niistä vielä oman erillisen postauksen, koska kalenterin sisältöä ei Sinfulin sivuilla kerrota. Kalenteri lienee samantyyppinen ensi joulunakin, joten tästä saa vähän käsitystä siitä, minkälaista sisältöä on odotettavissa. Postauksen lopusta löytyy myös kalenteriin liittyvä arvonta! Ihan jokaista tuotetta en ole ehtinyt itse kokeilemaan, onhan 24 erilaista härpäkettä kuitenkin melkoinen määrä tavaraa, ja on tässä (valitettavasti) muutakin elämää kun seksileluilla leikkiminen. Voin kuitenkin todeta kalenterin sisältäneen yleisellä tasolla hyvin monipuolisen valikoiman erilaisia ja erilaiseen seksiin sopivia tarvikkeita, joista riittää iloa monenlaiseen makuun. Omastakin lelulaatikostani löytyy nyt kalenterin ansiosta sellaisia juttuja, joita tuskin olisin itse hankkinut. Tuotteiden yhtenäinen värimaailma ja yksinkertaisen tyylikäs muotoilu viehättävät myös visuaalisesti.

Erilaisia vibraattoreita löytyi kalenterista peräti neljä kappaletta. Vasemman reunan klitorisvibraattorissa on neljä erilaista vaihtopäätä, ja se toimii tavallisella AA-paristolla. Vibraattorissa on yksi värinävaihtoehto, joka on melko voimakas. Keskellä olevaan dildovibraattoriin sopivat niinikään AA-paristot, ja värinän voimakkuutta saa vaihteltua päässä olevan säätimen avulla. Kummatkin ovat oivallisia perusvibraattoreita. Hieman nextimmän levelin nautinnonväreitä tarjoili jouluaaton luukusta paljastunut kauko-ohjattava kiihotinkuula, joka ladataan USB-piuhalla ja jonka 11 erilaista värinäominaisuutta voi säätää sekä itse kuulasta että kaukosäätimen avulla. Kaukosäätimen kantomatkan luvataan olevan yli 10 metriä, ja ainakin täällä meillä 65 neliön kolmiossa homma toimi kitkattomasti kämpän vastakkaisista päädyistä.

Monikäyttöisyys on seksileluissakin hyvä asia, ja sitä tarjoilee erityisesti tämä kvartetti. Pikkuisessa bullet-vibraattorissa on seitsemän erilaista värinäasetusta, ja se toimii LR44-paristoilla. Laite muuntautuu erillisen lisäosan avulla käteväksi sormivibraattoriksi, jolla on erityisen mukavaa päristellä itsensä huipulle, koska se on kaikista kalenterin vibraattoreista hiljaisin. Näin kämppiksen kanssa asuessa on nimittäin ikävää, jos vibraattori surisee kuin moottorisaha. Vibran voi yhdistää myös penisrenkaaseen, jonka värähtelevät pupunkorvat stimuloivat klitorista. Kakkosreikääkään ei ole unohdettu, sillä vibran voi työntää myös siroon anaaliholkkiin, ja suristella menemään myös pepun puolella.

Kalenteri on suunnattu ensisijaisesti pariskunnille, ja se sisälsi leluja kaikenlaisille värkeille. Pienehköt ja sileäpintaiset kuulat on tarkoitettu lantionpohjan lihasten vahvistamiseen. Musta paksu penisrengas on yksinkertaisuudessaan toimiva, läpinäkyvä taas sisältää värinätoiminnon. Silikoninen masturbaattoriholkki on pehmeän ja miellyttävän tuntuinen, ja sen sisällä on nystyröitä, jotka stimuloivat penistä koko varren mitalta. Sen kanssa kannattaa käyttää liukuvoidetta, jota tuli kalenterin mukana kolme pientä näytepakkausta.

Kalenterista löytyi myös pientä päällepantavaa, mikäli näitä nyt vaatteiksi voi kutsua. Sivuilta solmittavat pikkuhousut ovat haaroista auki, ja ne solmitaan sivuilta ruseteilla, joten ne sopivat monenkokoisille käyttäjille. Säädettävä on myös pitsinen sukkanauha, joka myös joustaa. Mustat strassit on tarkoitettu nännien ympärille liimattaviksi. Aika kuuma asukokonaisuus!

Säilytän omaa leluvalikoimaani laatikossa sängyn alla, mutta kalenteri tarjoili säilytykseen myös toisenlaisen vaihtoehdon. Musta satiinipussi on huomiota herättämättömän tyylikäs, joten sitä ei tarvitse piilottaa mihinkään, vaan voi hyvin pitää vaikka esillä makuuhuoneessa. Pussia voi käyttää esileikkiinkin: täynnä kätesi pussiin, ja valitse umpimähkään päivän lelut! Esileikissä toimivat myös hauskat nopat, jotka määräävät miten, minne ja kuinka kauan kosketaan.

Omasta mielestäni kalenterin kiinnostavinta antia olivat bondageen sopivat tuotteet. Höyhenkutitin on hellän aistillinen, ja tuntuu iholla kihelmöivän hauskalta yhdistettynä esimerkiksi pitsiseen silmäsiteeseen. Jos näköaistin haluaa kokonaan pois pelistä, voi käyttää mustaa silmälappua. Sitomisleikkien makuun pääsee satiinisten kahleiden avulla, joissa on päissä silmukat, joiden avulla esimerkiksi käsien sitominen onnistuu helposti.

Tarrakiinnitteiset käsiraudat ovat helppokäyttöiset ja turvalliset, eivätkä liian löysät kapeisiinkaan ranteisiin. Nänniklipsien kireyttä saa säädettyä, ja niissä roikkuvat helmet ovat kauniin näköiset. Nahkainen flogger-piiska on tuntuu sopivan kipakalta, mutta ei jätä jälkiä, ellei ihan hulluna paisko. Bondage-teippi on monikäyttöinen lisä sitomisvälinerepertuaariin, teippi on kestävää ja pysyy hyvin.

Suosittelisinko Sinful-kalenteria? Todellakin, varsinkin sellaisille, joilta ei seksileluja vielä omasta takaa kovin paljoa löydy. Itselläni on nyt se tilanne, että osa leluista on hieman turhia. Joidenkin kohdalla omistin vastaavia jo etukäteen, ja osalle ei muuten vaan ole käyttöä. Mutta sepä ei haittaa mitään, koska jollakin teistä varmasti on, ja siksipä päätin arpoa muutamia niistä teidän lukijoiden kesken. Yksi onnekas saa omakseen mustat nännistrassit ja silmälapun, ja toiselle lähtee masturbaattoriholkki liukkarin kera. Arvontaohjeet alla: 1. Mene Instagramiin ja ota seurantaan @teekutsuillablogi 2. Tykkää arvontakuvasta (1 arpa) ja merkitse ystäväsi kommenteissa (jokainen kommenteissa merkitty uusi seuraaja + tykkääjä = merkitsijälle 1 lisäarpa) 3. Arvonta päättyy keskiviikkona 9.1. klo 17, julkaisen voittajat Instagram Storyssa ja ilmoitan heille myös henkilökohtaisesti.

Sinful-joulukalenterimyytiin viime vuonna loppuun, joten kalenteri oli ilmeisen suosittu. Tästä voit käydä ilmoittautumassa sähköpostilistalle, jotta saat ensimmäisten joukossa ilmoituksen, kun tämän vuoden kalenteri valmistuu. Sinfulin sivuillaon nyt myös käynnissä alet, joten jos joku tämän postauksen tuotteista sytytti, se kannattaa käydä tilaamassa nyt. Ihan jokaista tuotetta en sivuilta löytänyt, mutta laajasta valikoimasta löytyy varmasti vastaava tuote.

Aiheeseen liittyvää: Mitä tehdä seksileluille eron jälkeen? Voiko vibraattorista tulla riippuvaiseksi? Novellisarja: Osa 1: Yllätyspaketti Osa 2: Kuka oikein olet? Osa 3: Vain illallinen Osa 4: Onkos täällä kilttejä lapsia