Kysyin Instagram-seuraajiltani viime viikolla, kuinka moni heistä on feministi. Pyysin myös kieltävästi vastanneilta perusteita siihen, miksi he eivät ole feministejä. Jokaisessa vastauksessa toistui sama virsi: tasa-arvoa kyllä kannatetaan, mutta feminismi sanana on sellainen, ettei sitä haluta itsestä käyttää. Sanalla on nykyisin niin negatiivinen kaiku, ettei sen koeta enää edes tarkoittavan mitään tasa-arvoon liittyvää tai muutakaan sellaista, jonka takana monikaan haluaisi seistä.
Onko nyt niin, että feminismi on ”pilalla”, kun sanaa ei enää haluta käyttää? Mistä johtuu, että feminismiin suhtaudutaan usein niin torjuvasti, jopa avoimen vihamielisesti? Onko feminismissä enää kyse tasa-arvosta, vai pitäisikö sen kannattajien alkaa käyttää itsestään jotain toista termiä?
Tasa-arvosta ja feminismistä on tullut kaksi eri asiaa
Kuten olen täällä blogissa monta kertaa todennut, minulle feminismi on ennen kaikkea tasa-arvoaate. Siinä on kyse yhdenvertaisuudesta: siitä, ettei sellaisten asioiden kuin sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen tai vaikkapa ihonväri saisi olla peruste eriarvoiselle kohtelulle. Jokainen ansaitsee samat mahdollisuudet, vapauden olla oma itsensä ja elää omannäköistään elämää muita ihmisiä ja heidän vapauttaan loukkaamatta. Sen vuoksi olen aina kovin hämmästynyt, kun joku sanoo, ettei ole feministi. Miten kenenkään mielestä muiden ihmisten sorto ja rajoittaminen voisi olla yhdenvertaisuutta parempi vaihtoehto? Kysehän on kuitenkin harvoin siitä, etteivätkö ihmiset kannattaisi feminismin perusarvoja. Ongelma on siinä, että feminismin ajatellaan olevan jotain ihan muuta kuin pyrkimys tasa-arvoisuuteen. Joillekin feminismi on synonyymi miesvihalle tai naisten ylivallalle. Ajatellaan, että ollakseen feministi pitäisi lukea jossain noitapiirissä naisten kirjoittamia runoja, kulkea kaduilla tissit paljaana ja kainalokarvat tuulessa lepattaen sekä polkea miehet maanrakoon ja ryhtyä lesboksi. On ymmärrettävää, ettei tällainen ole välttämättä kamalan samastuttavaa.
Monia myös ärsyttää se, miten vaikeaa feministien kanssa on joskus keskustella. Nykyään on olemassa kauhea kasa uusia termejä, joiden merkitystä ei välttämättä heti ymmärrä, ja vääränlaisten käsitteiden käyttämisestä saa paskaa niskaan. Omasta mielestäni on tosi hyvä, että kielenkäyttöä yritetään tarkoituksella muuttaa ja että omia sanomisia täytyy välillä vähän harkita. On silti tosi ikävää, että moni jättäytyy pois keskustelusta siksi, että pelkää sanovansa jotain väärää. Tajuan kyllä, että esimerkiksi moni vähemmistön edustaja saattaa joutua perustelemaan olemassaoloaan ja selittämään asioita kyselijöille niin paljon, että jossain vaiheessa vaan kyllästyy. Ei kuitenkaan ole ihme, jos feminismi ei näyttäydy kovin helposti lähestyttävänä aatteena, kun pienestäkin virheestä saa heti sormille.
Voisiko feminismin merkityksen palauttaa entiselleen?
Monelle feminismi tarkoittaa myös automaattisesti aktivismia. Moni haluaisi vaan elää elämäänsä kaikessa rauhassa ja olla ottamatta osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikä on todella ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Siinä on vain se ongelma, että tämä nykyinen maailmanjärjestys ei ole mikään pyhä luonnontila, vaan se voi muuttua, ja nykyinen poliittinen ilmapiiri henkii vahvasti muutosta tasa-arvon kannalta huonompaan suuntaan. Tasa-arvo ei ole valmis, vaikka monessa suhteessa asiatkin ovat täällä Suomessa hyvin, sillä asennetasolla on vielä paljon työtä tehtävänä. Jos laiskistumme ja lakkaamme puolustamasta tasa-arvoa ja yhdenvertaisia oikeuksiamme, ne voidaan viedä meiltä pois.
Moni sanoo, että käyttäisi itsestään mieluummin jotain muuta termiä feministin sijaan. Moni seuraajistani oli sitä mieltä, että feminismi on käsitteenä jo pilalla, eikä sen merkitystä saada enää takaisin siksi mikä se aikaisemmin oli. Joitakin myös häiritsee se, että feminismi sanana viittaa naisasialiikkeeseen, kun kyse on kuitenkin kaikkien sukupuolten tasa-arvosta. Voi siis olla, että jossain vaiheessa keksitään joku uusi termi, jonka nämä feminismistä eronneet ottavat käyttöön. Itse kuitenkin soisin, että yrittäisimme ottaa feminismi-termin takaisin haltuun. Minä uskon feminismiin ja sen takana olevaan perusajatukseen, ja vaikka en ole välttämättä samaa mieltä kaikesta muiden feministien kanssa, perusajatus taustalla on silti sama. Se, että luovuttaisimme feminismin käsitteenä tarkoittamaan pelkästään vihaisia naisia, jotka räyhäävät toisilleen jostain kielenkäytön nyansseista, palvelee pelkästään feminismin vastustajia. Siis niitä, jotka todella taistelevat yhdenvertaisuutta vastaan. Ymmärrän, että sanomalla ”en ole feministi” halutaan välttää profiloituminen sellaiseksi feminismin ”ääripäätä” edustavaksi tyypiksi, joiden vuoksi koko termin on niin monelle kuin kirosana. Kannattaa kuitenkin miettiä, mitä muuta tulee niin sanomalla julistaneeksi. Haluatko muiden ajattelevan mieluummin, että kannatat eriarvoisuutta ja syrjintää? Yksityiskohdista voi ja saa olla eri mieltä, mutta minun silmissäni jokainen tasa-arvon kannattaja on feministi, ja sen ääneen sanominen puhdistaisi feminismin mainetta valtavasti.
Mielenkiintoisia artikkeleja aiheeseen liittyen:
Tätä feminismi on minulle – Minja Koskela, Bluestocking-blogi
Olin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden soturi – kunnes halusin lopettaa sotimisen – Veikka Lahtinen
Sinunkin piti kirjoittaa kokonainen artikkeli, että pystyisit selvittämään mitä feminismi sinulle tarkoittaa.
Miksi et voi vain sanoa kannattavsi tasa-arvoa, jos se on lähellä sydäntäsi? Toki siinäkin voi huomata syvällisemmin keskustellessa, että edes se termi ei ole yksiselitteinen ja joku pitää tasa-arvona jotain sellaista, mikä on toiselle syrjintää.
Mutta feminismi on kaikinpuolin saastunut termi, jota käyttävät vain pahimmat miesvihaajat eikä feminismin nimissä ole tehty mitään miehiä hyödyttävää. Se ei ole miehiä hyödyttävää, jos mies ei koe asiasta hyötyneensä eikä muuta mieltää, vaikka joku feministi kuinka yrittää tunkea sitä hänen kurkustaan alas.
Mikäli näkisin jossain tilaisuudessa jonkun naisen käyttävän samanlaista feministi-paitaa, kuin mitä sinulla on ylläsi, niin en vaihtaisi sen kanssa sanaakaan. Parasta vaan kiertää kaukaa ja ihan hyvä, että on tuollainen varoituskyltti, niin ei tule vahingossa sanottua mitään, josta hän vetää pultit. Kuten vaikka, että tottakai yksityisellä sektorilla jostain pirun vaativasta hommasta maksetaan enemmän kuin vaikka tarhatädille, jonka hommaa pystyy kuka vaan tekemään. Naisen oma uravalinta, jos ei kouluttautunut siihen vaativaan hommaat tai kyvyt eivät siihen riittäneet.