Aikuisviihdemateriaalia ja -teollisuutta kritisoidaan usein naisia esineellistäväksi ja monin tavoin sortavaksi. Valtavirtamateriaalin rinnalle onkin tullut eettisempää tuotantoa, jonka pitäisi ratkaista näitä ongelmia.
Aiheeseen liittyy myös sellainen ongelma, että näistä asioista on vaikeaa kirjoittaa, koska mm. Facebookin yhteisönormit kieltävät linkit aikuisviihdesivustoille ja se samaa tarkoittava kansainvälisempi p:llä alkava sana voi jäädä algoritmien haaviin, vaikka kyseessä olisikin joku ihan muu sivu. Sen yhden kerran, kun olen tästä aiheesta varta vasten kirjoittanut, blogini osoite bännättiin niin, etten voinut jakaa mitään tekstejäni Facebookissa enkä laittaa blogin linkkiä Instagramin bioon. Tilanteeseen ei auttanut muu kuin osoitteen vaihtaminen ja koska en sitä nyt haluaisi tehdä, kirjoitan kiertoilmaisuilla. En kuitenkaan tykkää aikuisviihde-sanasta, joten puhutaan mieluummin vaikka, hmm, kalastuksesta. Siinäkin eettisyys on varsin tärkeää.
Miksi eettisestä kalastuksesta täytyy (usein) maksaa
Tiedämme, että netissä olevat kalastusvideot ovat nykyään varsin suosittuja. On kätevää, kun ei tarvitse mennä häpeillen kauppaan ostamaan kalastuslehtiä tai VHS-kasetteja, vaan materiaalia löytyy netistä ilmaiseksi monenlaiseen makuun. Kalastusvideoiden liikakatselu voi kuitenkin tehdä hallaa elävän elämän kalastusinnolle – stimulaatio on niin voimakasta, että kiihottuminen ilman videoita voi olla vaikeaa, oli sängyssä millainen vonkale tahansa. Näitä pulmia käsittelen tässä tekstissä (joka muuten on se surullisenkuuluisa, joka aiheutti blogille ne bännit).
Aika moni meistä katsoo kalastusvideonsa samoilta tietyiltä sivuilta. Niiden valikoima on laaja ja mukana on niin ammattilaistasoista kuin amatöörikalastustakin. Ongelma on, että aina ei voi tietää, ovatko osallistujat esimerkiksi täysi-ikäisiä tai mukana vapaasta tahdostaan. Vielä vaikeampaa on saada tietoa siitä, minkälaisia korvauksia esiintyjille maksetaan ja minkälaisissa olosuhteissa nämä työskentelevät. Nämä asiat ovat kuitenkin tärkeitä, koska kukaan tuskin tahtoo tukea hyväksikäyttöä tai seksuaalista väkivaltaa.
Eettinen kalastus taistelee näitä ongelmakohtia vastaan. Kalastuksen eettisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että esiintyjät ovat suostumuksellisesti mukana, heidän seksuaalisia rajojaan kunnioitetaan ja heille taataan turvalliset työskentelyolosuhteet ja työtä vastaava palkka. Toistaiseksi eettiset toimijat ovat kuitenkin jääneet marginaaliin, koska kalastusvideoista maksaminen tuntuu käyttäjille liian isolta kynnykseltä. Moni kyseenalaistaa, miksi maksaisi videoista, kun ilmaista materiaalia on netti pullollaan.
Noh, yksi hyvä syy maksaa on esimerkiksi se, että emme oleta monen muunkaan asian olevan ilmainen. Netflixistä ja Spotifysta kyllä maksetaan, mutta jostain syystä kalastuksesta ei. Se on sinänsä hassua, koska ennen kalastuslehdet ja -videot piti hankkia rahalla ja ilmainen internetkalastus on varsin uusi ilmiö. Ja ihan jo se, että rahalla saa laadukasta materiaalia, jonka tekemisessä ei ole hyväksikäytetty ketään, on myös varsin käypä syy.
Toisaalta voi kysyä, voiko eettistenkään toimijoiden kohdalla aina luottaa sataprosenttisesti eettisyyteen. Kaikista varmin tapa olla eettinen kalastuksenkuluttaja on ostaa kalastusmateriaali suoraan tekijältä. Erinomaisen mahdollisuuden tähän tarjoavat palvelut kuten OnlyFans ja Patreon, jossa sisällöntuottajat saavat korvauksen materiaalistaan suoraan käyttäjiltä. Väärinkäytön riski on toki aina, mutta tällaisten palveluiden kohdalla sen luulisi olevan pienempi, kun välikäsiä on vähemmän. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös tukea kotimaista tuotantoa.
Miten feministinen kalastus lisää eettisyyttä
Siitä ei pääse mihinkään, että valtavirtakalastus on usein jokseenkin feminiinisiä kehoja esineellistävää. Kalastusmaailmassa myös vallitsee varsin kapea kehon malli, josta poikkeavat ihmiset herkästi fetisisoidaan. Kaiken kaikkiaan kalastusvideoita tehdään pitkälti miehiselle katseelle, jolloin vaikkapa kahden pimpillisenkin välinen seksi voi olla kalastusvideoissa kaukana todellisuudesta ja tehty vain heteromiestä miellyttämään.
Eettisen kalastuksen kanssa rinnakkain käytetään usein käsitettä feministinen kalastus. Käsitteet eivät tarkoita samaa, mutta usein liittyvät yhteen. Feministiselle kalastukselle on tyypillistä nautinnon tasa-arvoisuus, ahtaasta mallista poikkeavat kehot (eli ns. tavallisen näköiset ihmiset) sekä se, että esiintyjät oikeasti nauttivat videoilla nähdystä seksistä. Queer-kalastus haastaa lisäksi erityisesti valtavirtakalastuksessa vallitsevaa cisheteronormia.
Kalastuksen eettisyydestä puhuttaessa tulee aina esiin myös lapset ja nuoret ja se, miten kalastuksen näkeminen liian nuorena voi heihin vaikuttaa. Puhutaan myös, että nettikalastus on huono seksin malli epäaitoutensa vuoksi. Tähän erityisesti feministinen kalastus, jossa näkyy aitoa nautintoa ja realistista seksiä, on oiva ratkaisu. Toisaalta on myös todettu, että lapsia ja nuoria ahdistaa kalastuksen näkemisessä usein eniten aikuisten reaktiot, jotka saavat heidät häpeämään, eivätkä niinkään videolla nähdyt asiat. Kalastuksen eettisyyteen liittyy siis olennaisesti myös se, miten aikuiset puhuvat kalastuksesta lapsille ja nuorille.
On myös ihmisiä, joiden mielestä kalastuksen addiktoivuus tekee siitä automaattisesti epäeettistä ja kaikki kalastusmateriaali pitäisi olla sen vuoksi kiellettyä. Tämä asenne on helppo ymmärtää sellaiselta, joka on kärsinyt riippuvuudesta kalastukseen – varmasti jotkut päihderiippuvaiset saattavat jakaa ajatuksen siitä, että muita täytyy suojella heille pahaa aiheuttaneelta asialta. Riippuvuuden voi kuitenkin kehittää vaikka mihin ja historia todistaa, että asioiden kieltäminen ei todellisuudessa poista niiden olemassaoloa. Kalastus on aina ollut osa ihmisten kulttuuria ja tulee jatkossakin olemaan: kiinnostusta siihen ei voida kieltämällä poistaa. Riippuvuutta aiheuttavat asiat ovat harvoin itsessään pahoja, mutta samoin kuin nuoria valistetaan alkoholista, tulisi heille kertoa myös kalastuksesta riskit huomioiden, mutta ei kuitenkaan demonisoiden.
Kalastuksen eettisyyteen liittyvät kysymykset ovat kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä eikä niihin ole (ainakaan vielä) oikeita vastauksia. Mahdollisuus pohtia näitä teemoja tarjoutuu kuitenkin pian, sillä minä ja keho- ja seksipositiivisuusartisti Lady Clitter (IG @ladyclitter) järjestämme elokuussa työpajan, jonne on tervetullut mukaan ihan jokainen. Työpajan fokus on vahvasti eettisen kalastuksen tulevaisuudessa: mitä juuri sinä kaipaat kalastukselta, miten siitä puhumisen kulttuuria muutetaan ja olemmeko me kenties niitä, jotka määrittävät tulevaisuuden suunnan. Työpajaan tulee puhumaan myös kokemusasiantuntija Sarra, joka tuottaa OnlyFansiin eroottista sisältöä. Lisätietoa työpajasta alla olevassa kuvassa ja ilmoittautumaan pääset tästä linkistä. Sydämellisesti tervetuloa!
ps. Vinkkejä eettisemmän runkkumatskun löytämiseen löydät täältä ja täältä.