Onko seksi kuin pitsa, huononakin ihan hyvää? Minusta ei, ja joka niin väittää, ei selkeästi ymmärrä hyvän seksin (tai ruuan) päälle. Mikä sitten tekee seksistä huonoa, ja mikä tärkeintä, miten sitä voi parantaa? Minkälainen ihminen on hyvä tai huono sängyssä?
Mikä tekee seksistä huonoa?
Uskallan väittää, että kun kerää tarpeeksi pitkän kokemuksen eri pituisista seksuaalisista suhteista, huomaa selkeästi eron hyvän ja vähän vähemmän hyvän seksin välillä. Asia ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, vaan seksi voi olla huonoa monesta syystä. Äkkiseltään ajateltuna tulee mieleen ainakin nämä:
- Seksi tapahtuu toisilleen tuntemattomien ihmisten välillä. Ensimmäiset kerrat uuden ihmisen kanssa ovat usein haparoivia, eikä niistä välttämättä pysty jännityksen vuoksi juuri nauttimaankaan. Ekat kerrat täytyy joskus vaan ns. ”hoitaa pois alta” ja tutustua toiseen pikku hiljaa enemmän, jolloin homma alkaa yleensä sujua paremmin.
- Kemiat eivät sovi yhteen. Valitettavasti kaikkia ihmisiä ei vaan ole tarkoitettu harrastamaan seksiä yhdessä, eikä siinä auta mikään. Samaan ongelmaan törmätään, jos samaan sänkyyn sattuu kovin erilaisesta seksistä tykkääviä tyyppejä: jos toinen tykkää kovin rajusta meiningistä ja toiselle maistuu paremmin hellä ja romanttinen rakastelu, voi olla vaikeaa löytää kumpaakin tyydyttävää kompromissia. Haasteita voi aiheuttaa myös kahden alistuvan tai dominoivan seksi, kun tasapainoa ei meinaa löytyä.
- Seksi keskittyy vain toisen osapuolen nautintoon. Hänelle se on varmasti ihan tyydyttävää, mutta jättää toisen melko kylmäksi. Hyvä seksi on aivan ehdottomasti vastavuoroista.
- Seksiä vaan harrastetaan ilman, että siitä ikinä puhutaan. Kehonkielestäkin voi päätellä paljon, mutta ei kaikkea. Jonkin aikaa ehkä pärjää puhumatta, mutta esimerkiksi pitkässä parisuhteessa on mahdotonta ylläpitää vireää ja tyydyttävää seksielämää, jos heti alussa ei muodostu avointa keskustelukulttuuria aiheen ympärille.
- Seksiin ei uskalleta heittäytyä, vaan piiloudutaan jonkun roolin taakse. Ehkä matkitaan pornoa, tai sitten vedetään koko homma läpi naama peruslukemilla eikä näytetä mitään merkkiä nautinnosta. On sanomattakin selvää, että nauttimiseen keskittyminen lienee hankalaa, jos kaikki energia menee roolin ylläpitämiseen.
Miten olla hyvä sängyssä?
Miten seksistä sitten saa parempaa? Tylsä vastaus, mutta ei oikein mitenkään muuten kuin puhumalla. Täytyy uskaltaa avata oma suu ja puhua suoraan omista haluista ja toiveista seksin suhteen. Yhtä tärkeää on myös kuunnella avoimesti toisen toiveita. Tällainen keskustelu pitäisi kuulua standardina jokaiseen seksiä sisältävään suhteeseen; toki kertaluontoisista säädöistä se usein jää puuttumaan, mutta eipä niissä seksi erityisen hyvää olekaan. Pidempään kestävissä suhteissa olisi kuitenkin tärkeää luoda jo alusta asti tottua puhumaan seksistä ja sen kehityskohteista avoimesti. Näin tulisi tehdä silloinkin ja oikeastaan erityisesti juuri silloin, kun seksi sujuu alusta asti ongelmitta. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee yleensä mutkia matkaan, mutta isoja ongelmia niistä tulee vasta sitten, kun niistä ei pystytä puhumaan. Siitä seurauksena on varsin tyypillinen huonon seksin muoto, väljähtänyt parisuhdeseksi, jota kumpikaan ei edes halua.
Tykkään kysyä seksin jälkeen palautetta: mikä toimi, mikä ei, mitä haluaisit lisää. Joidenkin mielestä tämä on omituista, mutta minulle palaute on varsin arvokasta. Miten muuten voisin tietää, toiminko oikein? Toki aika paljon voi päätellä toisen reaktioista seksin aikana, mutta suoraan kysymällä saa suoria vastauksia, jotka ovat sikäli arvokkaita, etteivät ne jätä mitään arvailun varaan. Soisin ihmisten tekevän tätä enemmänkin, ja ennen kaikkea vastaavan toisilleen rehellisesti. Nautinnon feikkaaminen toisen mieliksi kun on edelleen valitettavan yleistä. Maailma on täynnä ihmisiä, joiden ego pullistelee kuvitelmia omien seksitaitojen ylivertaisuudesta, eikä kukaan ole kehdannut kertoa heille asian todellista laitaa.
Millainen ihminen sitten on hyvä sängyssä? Harvoin ainakaan sellainen, joka kuvittelee olevansa. Seksitaidoissa on lopulta myös yllättävän vähän kyse tekniikasta, vaikka toki silläkin on oma roolinsa. Tärkeämpää on kuitenkin aito kiinnostus siihen, mistä kulloinenkin kumppani pitää. Joku voi nimittäin olla yhdelle maailman paras ja yhteensopivin seksikumppani ja toiselle traagisen surkea pano, vaikka tekisi kummankin kanssa samoja asioita. Hyvä seksi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, koska tykkäämme eri jutuista. Täytyy siis olla valmis ottamaan palautetta vastaan ja oppimaan pois vakiintuneista tavoista.
Tietyssä mielessä tekninen osaaminenkin on hyvästä, sillä jos osaa ja tykkää tehdä saman asian monella tavalla, löytää helpommin yhteisen sävelen useamman eri kumppanin kanssa. Sitä, kuinka tarkoituksenmukaista on mitata seksitaitoja tyytyväisten kumppaneiden määrän perusteella, voi kuitenkin jokainen itsekseen miettiä. Tiivistettynä voisi sanoa, että hyvä seksi syntyy kemioiden ja mieltymysten yhteensopivuudesta sekä ennen kaikkea avoimesta kommunikaatiosta. Jos nämä puuttuvat, seksi todella on kuin pitsa: pahimmillaan niin surkeaa, ettei siitä jää käteen kuin katumus ja huono olo. Jos siis ei halua jäädä kenenkään mieleen paskana pitsana, kannattaa alkaa kommunikoimaan.
Lisää aiheesta:
Löysin täydellisen miehen, joka oli minulle väärä
Panssaripimppi eli miksi yhdyntä- ja orgasmikeskeisyys on ongelma
seksinuket
Hei Larissa. Mielenkiintoista blogia kirjoitat. Ymmärrän myös kirjoitustesi fokuksen. Minua on jo pidempään kuitenkin vaivannut eräänlainen kirjoittamaton oletus, joka jutuissasi jatkuvasti on. Tunnut olettavan, että seksin saaminen on helppoa ja yksinkertaista. Välillä tulee itselle jopa hieman vaivaannuttava olo.
Tällaiselle normaalille, suht älykkäälle ja korkeasti kouluttautuneelle sinkkumiehelle maailma on kokonaan toisenlainen. Seksiä saa äärimmäisen harvoin puhumattakaan, että nainen saattaisi parisuhdemielessä kiinnostua. 35 vuoden ikään mennessä olen harrastanut seksiä kokonaista kolme kertaa ja kahden naisen kanssa. Mutta olisi kyllä tosi kiva päästä kokemaan kaikkea tällaista mitä blogissasi hehkutat 🙂
Moni naispuolinen ystäväni pitää asiaa outona. Samat ystävät ovat kaivanneet tukeani, kun yksi jos toinen "idiootiksi ja kusipääksi" leimattu on odotukset pettänyt. Hetki sitten tämä samainen oli vielä se räväkkä ja ihana machoilija. Minä en pysty näyttelemään vaarallista pahaa poikaa. Se tuntuisi valehtelulta.
Seksuaalisesti aktiivisille naisille on käytännössä aina mahdollista saada seksiä sitä halutessaan. Seksuaalisesti aktiivisten miesten suurelle valtaosalle näin ei ole. Se johtuu siitä, että seksuaalisesti aktiiviset naiset voivat valita ja aivan luonnollisesti valitsevat ne "parhaimmat".
Voisitko muutaman bloggauksen verran tutustua tähän puoleen. Miksi miehet jäävät useimmiten ilman? Ja kuinka miten pääsisimme eroon miehiä koskevista stereotypioista eikä niitä niin paljon pönkitettäisi vaikkapa blogeissa.
Tarvittaisiinko kouluun ihan kursseja "näin flirttailet oikein" tai "näin sinusta tulee välinpitämätön machomies" 🙂
En myöskään kaipaa takaisin menneitä vuosikymmeniä. Miesten saamattomuus on nykyään se nolo tabu. Sitähän ei kehdata tunnustaa.