Yksi uusimmista blogilöydöistäni, Iidan matkassa, on ollut viime aikoina suuri puheenaihe blogimaailmassa. Blogin kirjoittaja Iida nimittäin kertoi hiljattain blogissaan olevansa raskaana, ja että isävaihtoehtoja hänen lapselleen on kaksi. Iidaa haastateltiin hänen tilanteestaan myös Helsingin Sanomiin, ja artikkelin ilmestymisen jälkeen hän on saanut osakseen melkoisen palautevyöryn, josta ihan kaikki ei ole ollut sitä mukavinta luettavaa. Jotkut kommentit ovat suoraan sanottuna niin ala-arvoisia, että alkaa oikein kuvottaa. Muutamia kommentteja luettuani nousi mieleeni kaksi kysymystä:
1. Miten kenenkään mielestä voi olla oikein tai hyvä idea haukkua jotakuta typeräksi huoraksi ja suunnilleen toivoa hänen lapsensa kuolemaa? Mitä ihmettä täytyy päässä olla vialla että niin haluaa tehdä?
2. Kuinka on mahdollista, että tällaisesta asiasta nousee vielä vuonna 2018 näin suuri haloo?
Iida kertoi siis avoimesti eräässä blogipostauksessaan harrastaneensa saman kuukauden aikana seksiä kahden eri miehen kanssa, eikä ole varma kumpi on lapsen isä. Tämä fakta, että hänellä on ollut kuukauden sisällä kaksi eri seksikumppania, on monen kommentoijan mielestä törkeää huoraamista ja tekee Iidasta aivan kelvottoman äidin. Häntä haukutaan jakorasiaksi, kiertopalkinnoksi, huoraksi, lutkaksi. Sen takia, että hän nyt sattui tapaamaan kuukauden aikana kaksi kiinnostavaa miestä, joiden kanssa halusi mennä sänkyyn. Joissain kommenteissa häntä on syytetty myös miesten hyväksikäyttäjäksi ja vihjailtu, että ehkäisyn pettäminen olisi hänen oman vastuuttomuutensa ja huolimattomuutensa ansiota.
Ihmettelen välillä missä tynnyrissä tällaisia kommentteja viljelevät tyypit ovat oikein kasvaneet, kun heiltä on jäänyt huomaamatta, että enää ei eletä keskiajalla ja nykyään naisetkin saavat vapaasti panna vaikka kymmentä miestä viikossa jos siltä tuntuu. Se ei tee kenestäkään prostituoitua tai millään lailla epäkelpoa ihmistä, eikä missään nimessä varsinkaan huonoa vanhempaa. Hämmästyttää myös se, miksi ehkäisyn pettäminen laitetaan kokonaan Iidan syyksi, sillä onhan hänen seksikumppaneillaan ollut aivan yhtäläinen vastuu huolehtia asiasta. Eikä tuollaiset asiat välttämättä ole kenenkään vika, mikään ehkäisy ei ole sataprosenttisen varma ja vahinkoja voi sattua kenelle vaan. Ei se ole mikään merkki vastuuttomuudesta tai typeryydestä.
Monia tuntuu ärsyttävän Iidan tilanteessa eniten se, että hän kertoo siitä avoimesti blogissaan ja Helsingin Sanomien haastattelussa. Hän on kuulemma jo pilannut lapsensa elämän huutelemalla koko maailmalle kuinka hänen lapsensa on vahinko ja isästä ei ole varmuutta, ja omassa huomionkipeydessään tuominnut lapsensa ikuiseen kurjuuteen ja surkeaan elämään. Myös isäehdokkaiden oikeuksia on puolustettu ahkerasti ja peräänkuulutettu heidän yksityisyydensuojaansa, vaikka Iida ei olekaan heistä kertonut blogissaan juuri mitään. Joidenkin mielestä kuitenkin jo se, että Iida kertoi ettei toinen isäehdokkaista ole kiinnostunut olemaan mukana lapsen elämässä, on jo liian yksityiskohtainen paljastus jolla voi olla negatiivisia vaikutuksia isäehdokkaan elämään. Ja tietysti myös se, että Iida on avautunut blogissaan aikaisemminkin henkilökohtaisista asioistaan, kuten rintojen kehityshäiriöstä ja deittailusta, on ihmisten mielestä super ärsyttävää ja tyrkkyä huomion kerjäämistä.
En voisi olla enempää eri mieltä näiden ihmisten kanssa, sillä se, mitä Iida tekee, on todella tärkeää. Koko tämä hänen tilanteestaan noussut kohu on erinomainen osoitus siitä, kuinka tärkeää tällaisestakin asiasta on keskustella, kun se ilmiselvästi on edelleenkin jonkin sortin tabu. Minun on vaikea käsittää, kuinka Iida näillä kirjoitteluillaan voisi pilata lapsensa elämän. Perheitä on nykyisin niin paljon erilaisia, ettei yksinhuoltajaäidin kanssa asuminen ole mikään syy koulukiusaamiseen, enkä usko kenenkään maailman menevän siitä hajalle vaikka saisikin kuulla olevansa vahinko, jos kuitenkin saa kokea olevansa rakastettu ja toivottu syntymänsä jälkeen. Ja mitä tulee isäehdokkaiden yksityisyyteen, ehkei olisi kannattanut käyttäytyä kusipäisesti ja kieltäytyä osallistumasta lapsensa elämään jos ei halua sellaista tietoa kuulutettavaksi koko kansalle.
Yksi huvittavin juttu Iidan saamissa kommenteissa on muuten se, kun hänen lastaan haukutaan äpäräksi. Nyt ei olla Game of Thronesissa, äpärälapsista ei ole puhuttu enää vuosikausiin, ja eikös se muutenkin tarkoita lasta joka on syntynyt avioliiton ulkopuolella? Eikö siinä tapauksessa melkoisen suuri osa nykyisin syntyvistä lapsista ole äpäriä, kun niin moni hankkii lapsia jo ennen naimisiin menoa tai ei mene naimisiin ollenkaan? Mikäköhän muinaissuomen sanakirja kädessä nämä kommentoijat ovat juttujaan kirjoittaneet, kun käyttävät näin vanhentunutta sanastoa.
Kaiken kaikkiaan en käsitä sitä, miksi tämä asia kohahduttaa niin paljon. Tai siis, mitä se näiden kommentoijien pyllyä kutittaa, jos joku jossain saa lapsen ja kirjoittaa siitä blogiinsa? Miksi siitä täytyy vetää litra herneitä nokkaan? Taitaa olla niin, että Iida tarjoaa näille öyhöttäjille hyvän kohteen purkaa omaa pahaa oloaan, ja he sitten lastaavat kaiken oman päänsisäisen paskansa näihin Iidalle syytämiinsä kommentteihin. Minusta tuntuu tosi pahalta Iidan puolesta, sillä hänen tilanteensa ei todellakaan ole helppo eivätkä tällaiset lyttäyskommentit varmaankaan kauheasti hänen fiilistään paranna. En voi muuta kuin nostaa hattua hänen rohkeudelleen ja sille, että hän kirjoittaa avoimesti tästä kaikesta siitä huolimatta, vaikka arvasi varmasti jo etukäteen saavansa siitä paskaa niskaan. Hänellä on todella selkärankaa seistä omien valintojensa takana, ja mielestäni hän on myös toiminut oikein kaikkia tilanteen osapuolia kohtaan. On upeaa, ettei hän suostu häpeämään, eikä siihen mitään syytä olisikaan, vaikka nämä huutelijat toista mieltä ovatkin.
Tsemppiä Iidalle! <3