No niin, mikäli joku ei tätä nyt vielä tiennyt, todetaan heti alkuun: neitsyys on myytti, joka polkee pimpillisten seksuaalioikeuksia ja aiheuttaa turhaa huolta ja murhetta ihan liian monelle ihmiselle. Se on vääristynyt ajatusrakennelma, jossa tiivistyy todella monta seksuaalisuutta koskevaa asennetta ja harhaluuloa. Siitä, onko joku harrastanut seksiä vai ei, on tullut maailmanlaajuisesti ihan liian suuri asia, jonka vuoksi ihmisiä voi joutua jopa hengenvaaraan. Eiköhän ole siis aika murtaa myytit ja pohtia, minkälainen merkitys ensimmäisellä seksikerralla todellisuudessa on.
Keskiössä (jälleen) yhdyntä ja immenkalvo
Neitsyydellä tarkoitetaan perinteisesti ajateltuna ihmistä, joka ei ole harrastanut seksiä – tarkemmin usein pimpillistä henkilöä, joka ei ole ollut yhdynnässä. Tämä ajatus elää vahvasti edelleen, vaikka seksikäsitys onkin laajentunut. Olen tästä itse hyvä esimerkki, koska muistan ensimmäisen yhdyntäkertani ajankohdan lähes kellontarkasti, mutta muistikuvia vaikkapa ensimmäisestä suuseksikerrastani tai kumppanin kanssa saadusta orgasmista on pyöreät nolla. Pidin itseäni myös täysin kyseenalaistamatta neitsyenä siihen asti, kun penis ensi kertaa työntyi sisälleni, vaikka olinkin seksiä harrastanut jo ennen sitä. Tämä on ihan käsittämätön ja niin räikeän heteronormatiivinen ajatus, että ahdistaa.
Neitsyyden yhdyntäkeskeisyyteen liittyy olennaisesti immenkalvon puhkeamisen myytti. Vastoin yleistä harhaluuloa immenkalvo ei kuitenkaan ole mikään kiinteä kalvo, joka menisi yhdynnässä rikki, vaan muodoltaan rengasmainen ja joustava, ja siinä on jo valmiiksi vähintään kuukautisvuodon mentävä aukko. Pimpillinen ihminen ei siis ole mikään ehjä sinetti, jonka voi peniksellä poksauttaa, eikä minkäänlaisessa seksissä, yhdynnässäkään, mene mitään rikki. Toki immenkalvo voi sillä ensimmäisellä yhdyntäkerralla venyä ja sen vuoksi vuotaa verta, mutta ei välttämättä aina. Valitettavasti maailmalla tähän myyttiin uskotaan aivan erityisellä pontevuudella ja hääyön jälkeisiä verisiä lakanoita pidetään todisteena pimpillisen neitsyydestä – ja jos verijälkiä ei löydy, morsian voi päästä jopa hengestään.
Tässäkään myytissä ei oikeasti ole mitään järkeä. Jos lähtökohtana on se, että neitsyys on yhtä kuin ehjä immenkalvo, sehän olisi käytännössä synonyymi menkkojen alkamiselle. Olettaen siis, että immenkalvo olisi joku alkujaan ehkä asia, johon tulee reikä. Sen reiän sijaan oleellista on ilmeisesti kuitenkin se, millä se reikä tehdään, eli loogisesti pimpillisen neitsyys määrittyy toisen ihmisen sukuelimen kautta. Hienosti!
Miksi ekasta kerrasta puhutaan jonkin menettämisenä?
Neitsyyden menettämisestä puhuminen korostaa ajatusta, jonka mukaan neitsyys on jotain kallisarvoista, jota ei saa koskaan takaisin ja jonka menetettyään on ikuisesti pilalla. Ihan kuin seksi olisi jotain pahaa ja likaista, joka turmelee puhtoisen neitsyen, ja sehän se tausta-ajatus tässä onkin, mutta ehkä olisi jo aika luopua tällaisesta puhetavasta.
Teininä lukemissani nuortenlehdissä neuvottiin, että seksiä ei pidä harrastaa ennen kuin on valmis, ja ekan kerran pitäisi tapahtua luotettavan kumppanin kanssa. Hyviä ohjeita sinänsä, mutta asioita korostettiin erityisesti siitä kulmasta, että huonoa valintaa voisi katua jälkeenpäin. Annettiin siis ymmärtää, että ensimmäisen seksikumppanin valinnassa pitäisi olla aivan äärimmäisen tarkkana, jotta ei tulisi luovuttaneeksi omaa kallisarvoista neitsyyttä väärälle ihmiselle. Neuvoista välittyi myös asenne, jonka mukaan kaikki pojat ja miehet vaanivat viekkaina seksinkiilto silmissään ja meidän tyttöjen tehtävänä oli toimia portinvartijoina heidän ja seksin välissä.
On tietysti erittäin tärkeää kertoa nuorille, että seksiä kannattaa harrastaa vasta kun sitä itse haluaa ja ettei pidä suostua väkisin kenenkään painostukseen. Ekasta kerrasta ei kuitenkaan tarvitsisi tehdä niin suurta asiaa eikä etenkään korostaa, että sen pitäisi tapahtua parisuhteessa. Ei seksikumppania tarvitse rakastaa tai seksin olla jotain siirappista ruusunlehdissä ja kynttilöissä kieriskelyä. Olennaista on, että tilanteessa on turvallinen olo: kaikki muu on toissijaista.
Neitsyys taakkana
Ensimmäisen seksikerran merkitys on aivan ylikorostunut: neitsyyden vaatimus on sentään pimpillisiltä suurimmaksi osaksi poistunut, mutta nyt huolehditaan siitä, tapahtuuko ensimmäinen kerta liian myöhään. Neitsyys nähdään taakkana, joka täytyy karistaa harteilta. Peniksellistenkin kohdalla tuntuu olevan kova paine päästä ”poikuudesta eroon” ja ensimmäinen kerta nähdään jonkinlaisena siirtymäriittinä pojasta mieheksi. Harvoin kyseessä on kuitenkaan mikään käänteentekevä hetki, joka toisi mukanaan viisautta ja henkistä kasvua. Aivan turhaan otetaan myös paineita omasta suorituksesta ja seksitaidoista, koska eihän asiaa, jota ei ole koskaan tehnyt ja josta ei koskaan missään mitään puhuta, voi heti ensiyrittämällä osata.
Olisi hienoa, jos seksistä tulisi asia muiden joukossa niin, ettei sen harrastaminen tai harrastamattomuus määrittelisi ketään. Koko neitsyyden käsitteen voisi poistaa kielestä kokonaan: emme me tarvitse sanaa kuvaamaan ihmistä, jonka sisällä ei ole ollut penistä. Ensimmäinen seksikerta – jonka ei edelleenkään tarvitse olla yhdyntää – on kokemus muiden joukossa ja se tuntuu merkitykselliseltä lähinnä kulttuurimme ylikorostamisen takia. Otetaan siis neitsytmyytistä tiukka ote ja työnnetään se syvälle paikkaan, jonne virheelliset ja vaaralliset myytit kuuluvat.
Lue lisää neitsytmyytistä:
Neljä myyttiä neitsyydestä – Hurma-lehti
Poikelus ja Hätönen rikkovat 8 myyttiä ekasta seksikerrasta: Pyhä neitsyys pitää nostaa pois jalustalta – YLEX
Arvokkaampi immenkalvolla? – Fida -blogi