Vibraattorin hankkiminen on yksi parhaita tekemiäni päätöksiä. Heti ensimmäisellä kokeilukerralla tuntui kuin taivaan portit olisivat avautuneet, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Vibran avulla orgasmin saaminen on helppoa, kestää parhaimmillaan alle minuutti eikä tarvitse edes kättä liikuttaa, mutta kolikolla on myös kääntöpuoli: ahkera suristelu vaikeuttaa joskus orgasmin saamista ns. ”perinteisin keinoin”. Mielessäni on siis välillä pyörinyt kysymys: onko mahdollista tulla riippuvaiseksi vibraattorista ja sen avulla saavutettavasta helposta nautinnosta niin, ettei seksistä nauttiminen ilman apuvälinettä enää onnistu? Ja miksi toisaalta arvotamme ilman vibraattoria saadut orgasmit vibralla saatuja ylemmäs, ja mitä virkaa miehillä koko yhtälössä on, kun nautinnon saa helposti ilmankin? Nopea googlaus tuotti tulokseksi useamman artikkelin, joissa todetaan, ettei vibraattorin käyttö aiheuta riippuvuutta eikä siitä ole mitään haittaa. Esimerkiksi tämän SheKnows-sivuston artikkelin mukaan on turhaa tuntea pelkoa mistään seksuaalista mielihyvää tuottavasta asiasta. Vaihtelu kuitenkin virkistää, joten artikkelissa neuvotaan olemaan käyttämättä vibraa joka kerta tai hoitamaan loppusilaus orgasmille käsin. Toisaalta tässä Refinery29-hyvinvointisivuston artikkelissa taas sanotaan, että koukkuun jääminen on hyvinkin mahdollista, ja että runsas vibraattorin käyttö voi tehdä orgasmin saamisesta mahdotonta muilla keinoin. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että vaikka vibra hetkellisesti heikentäisikin responsiivisuutta muulle kosketukselle, orgasmikyky palautuu kyllä vibran käyttöä vähentämällä. Aihetta käsiteltiin myös Lipstick Mafian podcastissa, jossa juontaja Rosa Meriläinen totesi vibran käytön suorastaan parantaneen hänen kykyään saada seksuaalista mielihyvää kaikenlaisesta kosketuksesta. Vibran käyttö ei siis mitenkään automaattisesti tarkoita sitä, että seksistä nauttiminen ja orgasmin saaminen ilman sitä muuttuisi vaikeammaksi.
Olen huomannut omalla kohdallani ahkeran vibran käytön aiheuttavan sen, että klitoris ”turtuu” eikä muu kosketus tunnu oikein miltään, ja samaan aikaan muuttuu niin kosketusherkäksi että pienikin hipaisu sattuu. Olen siis oppinut, että jos on tiedossa seksiä jonkun muun kuin itseni kanssa, kannattaa suristeluleikit jättää vähintään edellisenä päivänä väliin. Se vain on vaikeaa, koska se helposti saavutettava intensiivinen nautinto on niin houkutteleva. Mutta kuitenkaan se ei tunnu ihan yhtä hyvältä kuin toisen kanssa saavutettu orgasmi: itse tuntemus ei sinänsä ole kovin erilainen, mutta se jälkihehku, ei sitä vibran kanssa juuri tule. On myös ärsyttävää, että kun vibran kanssa tottuu tulemaan minuuteissa, tuntuu pidempään itseään odotuttava orgasmi suorastaan epäonnistumiselta: usein turhaudun kun hommassa kestää, enkä pysty lopulta tulemaan ollenkaan. Niinä hetkinä on eniten ollut mielessä pelko siitä, että olisin vibrasta riippuvainen. Pitäisi kuitenkin vaan pitää mielessä se, ettei seksi ole suoritus tai nopeuskilpailu ja että tietenkin tulen vibralla nopeammin, koska stimulaatio on niin paljon voimakkaampaa kuin ihmisen kosketus. Ehkä pääsen tätä harjoittelemaan sitten kun taas aloitan seksielämän jonkun muun kuin itseni kanssa. Kaikessa tehokkuudessaan vibraattori ei nimittäin millään korvaa toista ihmistä. Seksuaalinen mielihyvä kun on niin paljon muutakin kuin se pelkkä orgasmi: vibra ei tarjoa läheisyyttä, ihokosketusta, suudelmia tai mitään muutakaan vastaavaa, joka seksiin olennaisesti kuuluu. Lipstick Mafian podcastissa mainittiin mies, joka oli huolissaan miesten merkityksen vähenemisestä nyt kun naisilla on työpaikat ja vibraattorit. Tavallaan voisi olla ihan validia kysyä, mitä virkaa miehillä tai minkään muunkaan sukupuolen edustajilla meille naisille on, jos saamme seksuaalista tyydytystä helpommin itse vibran avulla. Toisaalta kysymys on älytön, koska itsetyydytystä on harrastettu kauan ennen vibraattorin keksimistä ja silti ihmiset ovat mieluummin valinneet toistensa panemisen runkkaamisen sijaan. Me emme ehkä tarvitse miehiä elättäjiksi tai orgasmin tuottajiksi, mutta toki haluamme heidät kumppaneiksi niin seksiin kuin rakkaussuhteisiinkin. Vibra ei sitä paitsi ole mikään miehen korvike, ei tarvitse valita jompaa kumpaa, vaan voi nauttia kummastakin vuorotellen tai vaikka samaan aikaan.
Tästä koko keskustelusta paistaa jotenkin läpi se, että pidämme vibralla saatuja orgasmeja vähempiarvoisina kuin joillain toisilla tavoilla saatuja. Tai siis, moni varmaan tunnistaa ajattelutavan jonka mukaan paras ja tavoiteltavin orgasmi on yhdynnässä kumppanin kanssa yhtä aikaa saatu, ja että orgasmit tai nautinto ylipäätään voitaisiin laittaa johonkin paremmuusjärjestykseen sen perusteella mistä ja miten se nautinto tulee. Minusta ei voi, vaan kaikenlainen nautinto on hyvä ja ihana asia ja kaikenlaiset orgasmit ovat yhtä hyviä ja arvokkaita. Ehkä ajattelen jopa niin, että mitä enemmän löytää keinoja nauttia seksistä ja saada orgasmeja, sen parempi. Vibran ja muidenki lelujen käyttö on siis hyvä asia, koska niiden avulla seksielämä voi nousta uudelle tasolle ja itsestään voi löytää vaikka minkälaisia uusia puolia. Voisi kuvitella, että leluja ja toisen ihmisen kosketusta yhdistelemällä saisi aikaiseksi sellaisia nautinnon väreitä, joihin ei välttämättä päästäisi pelkästään jomman kumman avulla. Todennäköisesti seksi on silloin ainakin parempaa kuin niillä, jotka varaavat ajan seksuaaliterapiaan kun eivät pysty laukeamaan kolme minuuttia kestävässä yhdynnässä ilman esileikkiä. Vibraattorista ei siis voi tulla riippuvaiseksi, eikä vibralla tai muullakaan lelulla voi korvata toista ihmistä. Jos vibran käyttö kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia orgasmin saamiseen muilla keinoin, sen käytöstä kannattaa pitää tauko, tai pitää se silloin tällöin nautiskeltavana herkkuna. Jos taas orgasmia ei meinaa perinteisin menetelmin kuulua, kannattaa antaa surisevalle rakastajalle mahdollisuus. Omiini olen ollut varsin tyytyväinen, ja voin niitä suositella lämpimästi kaikille! Voit hankkia ne itsellesi tästäja tästä linkistä (ei maksettu mainos). ps. tutustu Lipstick Mafian podcastiin täällä. Yksi lempipodcasteistani, hyvää asiaa ja Rosa Meriläisen ihana nauru!